Air Berlinin lento Düsseldorfin kautta Zürichiin lähti Helsingistä klo 06.30 ja perillä olimme klo 10.15. Edestakaisen lennon hinta oli 134,- euroa. Oikeastaan käsittämätöntä miten sellainen hinta on mahdollinen. Molemmat koneet olivat melkein viimeistä paikkaa myöten täysiä. Hintaan sisältyvänä tarjoiluna oli HEL-DUS välillä virvoitusjuomia ja sämpylä sekä toisella välillä muffinssi tai brezel. Myynnissä oli alkoholijuomia ja pieni valikoima tavanomaisia lentokonetuotteita. Palvelu ja itse kone oli aivan vastaava kuin kalliimmilakin lennoilla.
Samaa matkaa matkusti myös muita agilitytuttuja sekä kuskimme Ellu ja poikaystävänsä Tipsi.
Zürichin lentoasemalta otimme Herzin toimistosta käyttöömme Ellun varaaman auton. Toimistossa näkyi lisää agilitytuttuja, olimmehan matkalla katsomaan agilityn MM-kisoja Itävallan Dornbirniin. Majoituimme Bodenseen rantakaupunkiin Bregenziin hieman yli kymmenen kilometrin päässä kisapaikalta. Hotellimme oli 4 Länder-Hotel Deutschmann.
Vietyämme tavarat huoneeseen lähdimme etsimään syötävää. Ravintolat tuntivat olevan kiinni eikä kauppojakaan osunut kävelyreitille, mutta onneksi löytyi kebab-ravintola, josta saimme syötävää.Päiväunien jälkeen lähdimme illan hämärtyessä keskustaan ja nautimme illallisen mukavassa terassiravintolassa.
18.-20.9.2009 kuluivat päivät Dornbirn Messe alueella olevassa jäähallissa agilityä katsellen.Illalliselle ajauduimme joka ilta saman kävelykadun eri terasseille.
Sunnuntaina päättyivät kisat ja palkintojenjakotilaisuudet viiden jälkeen. Lähdimme katselemaan kaupunkia. Nousimme Phänderille kaapelivaunulla. Maisemat olivat hienot, valitettavasti sumu/usva hiukan esti täydellisen maisemanautinnon.
Vuoren päällä 1000 metrin korkeudessa ollut ravintola oli valitettavasti keretty juuri sulkea.
Palattuamme alas keskustaan törmäsimme Ferrariin ja pitihän Heli ikuistaa sen vieressä. :)
Tämä oli ensimmäinen ilta Bregenzin keskustassa, jolloin pystyi ottamaan edes jonkinlaisia valokuvia, sillä aikaisemmin olimme siellä vasta auringon täysin laskeuduttua.
Illallisen nautimme ensimmäistä kertaa sisätiloissa amerikkalaistätösen pitämässä ravintolassa. Salaatti ja sen hunajakastike oli herkullinen.
Jälkiruokajäätelöt nautimme tutulla terassilla.
Maanantai 21.9.2009Ellu ja Tipsi lähtivät autolla aamuyöllä kolmen jälkeen kohti Zürichiä, me jäimme Helin kanssa nukumaan. Viimeisen itävaltalaisaamiaisen jälkeen löysimme hotellimme läheltä ison Spar kaupan ja edullisen Jello kenkäkaupan, joista ostimme ison kassillisen tuliaisia.
Yhdentoista jälkeen lähdimme busseilla ja junalla kohti Liechtensteinia. Yksi bussinvaihto oli Feldkirch nimisessä taajamassa.
Saavuttuame Liechtensteinin pääkaupunkiin Vaduziin teimme siellä kaupunkikierroksen minijunalla. Kaikki muut kiertoajeluun osallistujat olivat Indonesiasta. Kun kuski kuuli, että olimme Suomesta laittoi hän selostuksen tulemaan englannin lisäksi myös suomeksi. Tuntui aika mukavalta.
Minijuna kulki kiertäen Vaduzin laitamia ja keskustaa. Alla Rotes Haus ja sen ympärillä ruhtinaan viinitarhat.
Vuorella oli Vaduzin linna, jossa edelleen asuu hallitsija ruhtinaan perhe.
Keskustassa oli kävelykatu lukuisine kauppoineen ja ravintoloineen.
Ilma oli koko reissun ajan mukavan kesäinen.
Vaduzista lähdimme paikallisbussilla Triesenbergiin, josta olin netistä varannut majoituksen Martha Bühler nimisestä hotellista.
Triesenberg on pieni idyllinen kylä, jonka keskellä oli kirkko ja raatihuone. Kirkon kellot ilmoittivat ajan kulusta varttitunnin välein jopa keskellä yötä ja senkin jälkeen.
Teimme iltapäivällä kylässä pienen kävelykierroksen. Keskustassa oli muutama kauppa, majatalo ja ravintola.
Ympäröivillä rinteillä näkyi "alppityylisiä" pieniä taloja.
Päiväunet oli pakollinen nautinto iltapäivälle kolmen "raskaan" agilitypäivän jälkeen ennen tuliaisten pakkaamista. Heli osti Bregenzistä yhdet talvikengät ja minulle tuli mukaan kolmet kävelykengät. :) Millalle ostettiin kukkasipuleita, töihin keksejä ja keskiviikon agilitytreeneihin nyyttikesteihin syötävää.
Herkullisen illallisen nautimme hotellin ravintolassa ainoina vieraina. Muu väki näytti olevan rakennusmiehiä, sillä hotellissa oli uudistustyöt meneillään. Tarjolla oli yksi ainoa menu, pääruokana kanaa ja jälkiruokana pieniä herkullisia kotitekoisia erilaisia herkkuja. Harmi, että kuva jäi ottamatta.
Auringon laskettua oli mukavaa ihailla parvekkeelta laakson valoja.
Triesenberg on pieni idyllinen kylä, jonka keskellä oli kirkko ja raatihuone. Kirkon kellot ilmoittivat ajan kulusta varttitunnin välein jopa keskellä yötä ja senkin jälkeen.
Teimme iltapäivällä kylässä pienen kävelykierroksen. Keskustassa oli muutama kauppa, majatalo ja ravintola.
Ympäröivillä rinteillä näkyi "alppityylisiä" pieniä taloja.
Päiväunet oli pakollinen nautinto iltapäivälle kolmen "raskaan" agilitypäivän jälkeen ennen tuliaisten pakkaamista. Heli osti Bregenzistä yhdet talvikengät ja minulle tuli mukaan kolmet kävelykengät. :) Millalle ostettiin kukkasipuleita, töihin keksejä ja keskiviikon agilitytreeneihin nyyttikesteihin syötävää.
Herkullisen illallisen nautimme hotellin ravintolassa ainoina vieraina. Muu väki näytti olevan rakennusmiehiä, sillä hotellissa oli uudistustyöt meneillään. Tarjolla oli yksi ainoa menu, pääruokana kanaa ja jälkiruokana pieniä herkullisia kotitekoisia erilaisia herkkuja. Harmi, että kuva jäi ottamatta.Auringon laskettua oli mukavaa ihailla parvekkeelta laakson valoja.
Tiistai 22.09.2009
Aamiaisen jälkeen käväisimme Triesenbergin kylän keskustassa kukkakaupassa ja minimarketissa viime hetken tuliaisostoksilla. Päätimme lähteä matkalle tuntia aikaisemmin, kuin olimme saaneet aikatauluehdotuksen Bregenzin aseman lippumyymälästä.
Matkasimme ensin bussilla Vaduziin ja sieltä vaihtaen toisella bussilla Sargansiin, josta vaihdoimme Zürichiin menevään junaan. Matkalla ihailimme hienoja maisemia linnoineen...
ja vuorineen. Valitettavasti kuvaaminen liikkuvasta junasta ei oikein onnistunut, koska ilma oli sumuisa. Osan matkaa juna kulki Walensee ja Zürichsee järvien rannoilla.
Zürichissä oli aikaa mäkkärilounaan nauttimiseen ja Heli käväisi kenkäkaupassa, josta oli vähällä tulla mukaan lisää kenkiä. Erään kaupan portailla oli koirille tankkausasema. :)
Aamiaisen jälkeen käväisimme Triesenbergin kylän keskustassa kukkakaupassa ja minimarketissa viime hetken tuliaisostoksilla. Päätimme lähteä matkalle tuntia aikaisemmin, kuin olimme saaneet aikatauluehdotuksen Bregenzin aseman lippumyymälästä.
Matkasimme ensin bussilla Vaduziin ja sieltä vaihtaen toisella bussilla Sargansiin, josta vaihdoimme Zürichiin menevään junaan. Matkalla ihailimme hienoja maisemia linnoineen...
ja vuorineen. Valitettavasti kuvaaminen liikkuvasta junasta ei oikein onnistunut, koska ilma oli sumuisa. Osan matkaa juna kulki Walensee ja Zürichsee järvien rannoilla.
Zürichissä oli aikaa mäkkärilounaan nauttimiseen ja Heli käväisi kenkäkaupassa, josta oli vähällä tulla mukaan lisää kenkiä. Erään kaupan portailla oli koirille tankkausasema. :)
Zürichin keskustasta matkattiin kätevästi junalla alle kymmenessä minuutissa lentoasemalle, josta löytyi helposti lähtöselvitys Air Berlinin lennolle Düsseldorfiin.
Düsseldorfissa oli neljän tunnin vaihtoaika, jolloin käväisimme junalla kaupungin keskustassa. Helin oli tarkoitus hankkia Millalle tuliaisiksi joitakin istutettavien kasvien siemeniä. Harhailimme jonkin matkaa rautatieasemalta vanhaan kaupunkin päin.
Löysimme jopa Kaufhof tavaratalon ja kanavan varrelta huippumuotiliikkeitä, mutta siemenkauppaa ei tahtunut löytyä.
Lähestyessämme taas rautatieasemaa osuimme jokaisen puutarhurin unelmaliikkeen kohdalle. Aikaa ei valitettavasti ollut muuhun kuin ensimmäisen löytyneen siemenpussin ostoon.
Lentokentälle palasimme "pikajunalla", joka ei pysähtynyt noin 5 minuutin matkalla kertaakaan. Juna-asema oli C-terminaalin kohdalla ja sieltä siirryimme omalle B-lähtöterminaalillemme nopealla ilmaratajunalla. Aikaa jäi pienen välipalan syöntiin ja Air Berlinin lento toi meidät kotiin aikataulun mukaisesti.
Löysimme jopa Kaufhof tavaratalon ja kanavan varrelta huippumuotiliikkeitä, mutta siemenkauppaa ei tahtunut löytyä.
Lähestyessämme taas rautatieasemaa osuimme jokaisen puutarhurin unelmaliikkeen kohdalle. Aikaa ei valitettavasti ollut muuhun kuin ensimmäisen löytyneen siemenpussin ostoon.
Lentokentälle palasimme "pikajunalla", joka ei pysähtynyt noin 5 minuutin matkalla kertaakaan. Juna-asema oli C-terminaalin kohdalla ja sieltä siirryimme omalle B-lähtöterminaalillemme nopealla ilmaratajunalla. Aikaa jäi pienen välipalan syöntiin ja Air Berlinin lento toi meidät kotiin aikataulun mukaisesti.
Pienellä kaupunkikierroksella tutustuimme Bodrumin ja viereisen Gümbetin päänähtävyyksiin.
