Matkailuvuodet 2023 ja 2024

Vuonna 2024 jatketaan samalla matkailuteemalla kuin vuonna 2023 eli nytku taas pääsee ja vielä jaksetaan reissata.  Enää ei tarvitse ajatella, että sitku on lomilla aikaa.  Mutku koiralle tarvitaan edelleen hoitaja reissujen ajaksi, niin etukäteissopimista jokainen matka vaatii.  

Muistellaan ensin matkailuvuotta 2023,  joka oli paras pitkään aikaan. Kotimaassa tein kaikkien aikojen pisimmän  reissun eli 2450 km ja 13 vuorokautta sekä muutaman lyhyemmän ja kaikkiaan kävin seitsemässä maassa Suomen ulkopuolella. Uusia maita näistä oli viisi. 

Google lähetti 11.1.2024 yhteenvedon vuoden 2023 sijaintihistoriasta ja siellä näkyvät myös lentokenttäpysähdykset Varsovassa ja Pariisissa eli oikeastaan kävin yhdeksässä maassa Suomen ulkopuolella ;).

Vuoden 2023 paikat: 10 maata, 68 kaupunkia ja 275 paikkaa

Kohteena Maailma -blogin lanseeraama maakerroin eli kuinka monta maata olen nähnyt suhteessa ikääni nousi lukuun 1,24.  Ns. itsenäisiä valtioita on nyt nähty 89 ja näistä on YK:n jäsenvaltioita 86, sillä Kosovo, Palestiina ja Vatikaani eivät ole YK:n jäseniä. Nomandmanian UN+ luku on 93. Nyt en muista mistä muusta ero 89 itsenäiseen valtioon ja UN+ 93 maahan johtuu kuin Ahvenanman kuulumisesta jälkimmäiseen.

Tammikuussa kävin katsomassa Espoon valoshowta Rainbow River  (jutun otsikkokuva) sekä LUX Helsingin valoja Vuosaaressa ja Töölönlahdella.  Matkamessuihin pääsin tutustumaan bloggaajapassilla kahdeksatta kertaa ja sitä ennen messutapahtuma oli ollut yksi vuoden mukavista työtehtävistä.  Messuilla me ryhmä- ja seuramatkojen tuotanto-osastoilla työskennelleet pääsimme tapaamaan eri puolilla maata matkatoimistoissa työskennelleitä myyntiasiantuntijoita sekä asiakkaita, jotka kävivät matkoillamme ja ulkomailta tulleiden yhteistyömatkatoimistojen edustajia.

Nicaragua, Masaya tulivuoren kraateri

Helmikuussa osallistuimme Ilpon kanssa Mandala travelin kiertomatkalle Costa Rica ja Nicaragua. Nämä olivat uusia maita ja reissusta kirjoitin kaikkiaan seitsemän juttua,  joita pääsee lukemaan tuon ylle linkitetyn jutun kautta.

Maaliskuussa lenkkeilin koiran kanssa, kirjoittelin juttuja Keski-Amerikasta ja odottelin alkavaa Kaukasuksen kierrosta.  

Armenia, Khor Virap luostari ja takana Turkin puolella olevat Ararat vuoret

Huhtikuussa Mandala travelin Kaukasuksen kierros toteutui.  Sieltä kertyi kolme uutta maata ja kirjoitettavaa yhdeksän postauksen verran. 
Azerbaidžan - Baku, 
Azerbaidžan - Gobustan ja Sheki
Georgia - Sighnaghi
Georgia - Tbilisi  
Georgia - Mtskheta, Uplistsikhe, Gori 
Armenia - Akhtala, Haghpat, Dilijan
Armenia - Sevan, Garni, Geghard, Jerevan
Armenia - Jerevan, Ararat
Armenia - Zvartnots, Ejmiatsin, Khor Virap, Noravank
Opastetulle Azerbaidžan, Georgia, Armenia kierrokselle oli ollut toiveissa päästä jo viitisen vuotta, mutta parina vuonna en löytänyt matkanjärjestäjiltä valmiita reissuja.  Kun teimme ensimmäisen varauksen keväälle 2020 se peruuntui ja muutama muukin matka peruuntui eri syistä, kunnes pääsimme tälle tosi onnistumeelle matkalle. 

Helsinki,  Roihuvuoren kirsikkapuisto

Toukokuussa kirjoittelin juttuja Kaukasukselta ja lenkkeilin koiran kanssa tai pyörällä pääkaupunkiseudulla.  Roihuvuoren kirsikkapuistosta tein blogiin tuoreen postauksen vihjeeksi muille kukinnan alkamisesta kiinnostuneille. 

Nopsan kanssa UKK-puiston Rumakurulla

Kesäkuussa oli vuorossa autolla agilitykisareissu koirien kanssa läpi Suomen. Tämän reissun kansallispuisto- ym. lenkeistä kirjoitin muistiin 12 juttua.  

Polkupyörien kanssa Tallinnan rautatieasemalla

Heinäkuussa oli vuorossa perinteinen pyörämatka Viroon.  Jutussa Viroon polkupyörien kanssa laivalla ja junalla on vihjeitä ja kokemuksia Viron suunnalle pyöräreissuja suunnitteleville ja sieltä löytyy linkit myös kaikkiin 13:een tekemäämme matkaan. 

Nopsa Säynätsalon kunnantalon edessä

Elokuussa käytiin Helin ja koirien kanssa Keski-Suomessa.  Jutusta Säynätsalo - Muuratsalo - Palokka ja vähän Jyväskylän keskustaakin, voi lukea kokemuksiamme. Asuimme Alvar Aallon suunnittelemassa Säynätsalon kunnantalossa, josta on varattavissa majoitusta varten eri kokoisia huoneita.  Heli ja Nopsa osallistuivat agilityn SM-kisaan. 

Koirat Ramsinniemen rantakallioilla

Syyskuussa lenkkeiltiin ystävättären ja koirien kanssa samaan tapaan kuin muulloinkin, usein Sipoonkorven kansallispuistossa ja myös Vuosaaren metsissä. Tässä linkki juttuun: Meri-Rastilan ja Ramsinniemen luontopolut. 

Liberec, kisahalli Home Credit Arena

Lokakuussa oli vuorossa perinteinen kannustusreissu agilityn MM-kisoihin.  Nyt ne järjestettiin Tšekin Liberecissä kolmatta kertaa. 

Helsinki Kaivokäytävä, Viikinkiravintola Harald

Marraskuussa oli mukavien koiralenkkien lisäksi hauska tavata entisiä luokkakavereita ja tehdä ruokamatka viikinkien makujen maailmaan ravintola Haraldissa.

Espoo, GLO hotel Sello

Joulukuussa pääsi blogiin jutut koiralenkeistä Vantaanjoen läheisyydestä Vantaan puolelta sekä Helsingin keskustasta ja myös vuoden ainoasta staycationista eli lähilomasta Espoon GLO hotel Sellossa. 

Vuodelle 2024 on jo joitakin suunnitelmia vaikka nyt onkin ensimmäinen kerta yli 20:een vuoteen, jolloin tulevan vuoden kalenteriin ei ole merkitty tärkeitä agilitykisareissuja: halli SM-kisat, SM-kisat, maajoukkuekarsinnat, piirinmestaruuskisat sekä kannustusmatka agilityn MM-kisoihin.  Nopsa-koirani täyttää tammikuussa 11 vuotta eikä osallistu enää arvokisoihin eikä kannustusreissu agilityn MM-kisoihin Belgiaan 10 000:en asukkaan Opglabbekiin tunnu todennäköiseltä.

Ennen joulua Ilpo rupesi puhumaan, että jonnekin pitäisi lähteä talvella.  Olin jo jonkin aikaa katsonut edullisia lentoja Algeriin, joten ehdotin sinne matkustamista.  Kohde kelpasi, mutta päädyimme toteuttamaan reissun hieman lämpimämpään vuodenaikaan. 

Aikaa talvilomamatkalle olisi muuten, mutta lupautuminen Helin koiran hoitajaksi ja oman koiran hoidosta sopiminen rajoittavat reissun pituuden viikkoon,  joten kovin pitkien lentomatkojen päähän ei kannata lähteä. Mieleen tuli Madeira, jossa emme ole aikaisemmin käyneet. 

Momondosta löytyi suorat Finnairin lennot lähes 800,- euroa / henkilö, mutta Google löysi myös Tjäreborgin pakettimatkan, jossa samalla hinnalla sai lentojen lisäksi majoitukset.  Hieman lisää maksamalla saimme Sunclass Airlinesin suorat lennot sisältäen koneen ruumaan menevien matkatavaroiden mukaanottamisen, ateriat lennoilla, lentokenttäkuljetukset ja majoituksen hyvät arvostelut saaneesta hotellista mukavalta paikalta merinäköalan kera.  Niinpä tuli taas varattua seuramatka.  Eihän se tarkoita sitä, että meidän pitäisi viettää viikko muiden samalla matkalla olevien kanssa vaan voimme tehdä mitä mielemme tekee tai olla tekemättä mitään.

Nepal on houkuttanut minua matkakohteena jo jonkin aikaa.  Vaellusmatkalle en enää uskalla lähteä luettuani muutaman bloggaajan kokemuksia, sillä pitäähän matkalla olemisesta pystyä nauttimaan koko aika eikä surra sitä, jaksanko varmasti kävellä rinnettä ylös ja alas taas seuraavana päivänä.  Nepalista kiinnostui myös koiraharrastuksista tuttu ystävätär ja niinpä varasimme sinne Mandala travelin opastetun kiertomatkan maaliskuulle jo pari kuukautta sitten.  

Kesälle sovittiin taas tuttavapariskunnan kanssa pyöräilymatka jonnekin päin Viroa, kun palattiin kotiin viime kesän onnistuneelta matkalta.  Suunnitelmia ei ole vielä tehty, mutta eiköhän taas keksitä jotakin mukavaa.

Loppuvuodeksi aletaan suunnitella ensimmäistä Ruotsin matkaa pidempää risteilyä 50-vuotishääpäivän juhlistamiseksi.  Karibialta tekisi mieli bongata muutama uusi maa.  Olemme käyneet siellä seuramatkoilla ja omatoimisella saarihyppelyllä lentäen.  Samoja maita näyttäisi olevan risteilyreittien varrella, mutta taitaa sieltä löytyä jokusia uusiakin maita. Eiköhän tammikuun Matka-messuilta saada ehdotuksia.

Helsingin Tuomaan Markkinat ja talvinen Esplanadi

Tuomaan Markkinat on Helsingin vanhin joulutori.  Nykyisin se järjestetään Senaatintorilla Tuomiokirkon edessä, mutta samalla nimellä se oli vuosikausia Esplanadin puistossa. Tapahtumassa oli joulun alla tarjolla paljon erilaisia kotimaisia herkkuja ja monipuolisesti käden taitajien tuotteita.  Lapsien ilona on ollut karuselli. Tällä Helsingin suurimmalla joulutorilla kävi Helsingin Sanomien mukaan lähes 350 000 ihmistä ja viikonloppuisin siellä oli varmasti ruuhkaa. Arkisena iltapäivänä liikkumistilaa oli hyvin.  Suurin asiakasryhmä taisi olla ulkomaalaiset turistit.  Tori mainittiin myös CNN:n jutussa,  johon oli listattu 20 maailman parasta joulutoria vuonna 2023.

 

Kävin paikalla keskiviikkona 20.12.2023, kun ilma oli kirkas ja pikku pakkanen ja tuuli palelluttivat hetkessä rukkasten sisältä paljaaksi otetut sormet kännykkäkuvia ottaessani.  Valitettavasti alkuviikon lämpöaalto oli sulattanut lumet kaupungin keskustasta, joten tunnelma ei ollut kovinkaan jouluinen. 

Torilta poistuin Yliopistonkatua pitkin ja muistelin kirkon länsirappusilla aikoja vuosikymmeniä sitten, jolloin kävimme koulun kanssa joulukirkossa Tuomiokirkossa ja seisoskelimme kylmissämme juuri kuvan rappusilla odottaessamme lupaa kävellä kirkkoon sisään.

Rautatientorille kuljin pitkin tuttua Yliopistonkatua, jonka nimi oli vuoteen 1995 asti täällä kadun länsipäässä Hallituskatu.  Kävinhän koulua Hallituskadun tyttökoulussa, joka oli nykyisen Helsingin Yliopiston Tiedekulman paikalla.  Tiedekulma on pistäytymisen arvoinen kaikille avoin kohtaamis- ja tapahtumapaikka. Rakennuksessa on kahvila ja kauppa, jonka tarjonnassa on kiinnostavia uutuuskirjoja, englanninkielisiä tietokirjoja ja Helsingin Yliopiston sekä Tiedekulman omia tuotteita.  Rakennuksessa on myös työskentely- ja kokoontumistiloja sekä liikuntatiloja kolmessa kerroksessa mm. keskustan suurin kuntosali.

Ensimmäisenä joulupäivänä kävin uudestaan keskustassa, sillä kerralla kävelyllä Nopsa-koirani kanssa.  Olin saanut juuri ennen joulua kuntalaisraatiin osallistuville lähetetyn sähköpostiviestin, jossa muistutettiin raadin seuraavasta tapaamisesta. Kesällä kerroin parissa blogijutussa osallistumisestani kuntalaisraatiin, jossa kerättiin kokemuksia keskustan kesäkaduista. Nyt toivotaan mielipiteitä talvisesta Espasta.

"Vieraile Pohjois- ja Etelä-Esplanadilla vuodenvaihteessa, ennen 24.1.2024 pidettävää työpajaa. 
Pohdi seuraavia teemoja paikan päällä:

Mitä ajatuksia talvi-ilme herätti?
Millainen tunnelma Esplanadeilla mielestäsi on? Onko se muuttunut?
Kun kävelet Esplanadeilla, mihin kiinnität huomiota?

Mitä palautetta haluat antaa Esplanadien talviajan katukokeilusta jatkoa varten?"

 

Ensimmäinen ajatus tullessani Kaivokadulle ja Keskuskadulle oli pieni harmistus, ettei siellä näyttänyt ollenkaan talviselta vaikka olimme saaneet Etelä-Suomeen torstaina 21.12. talven kolmannen lumipeitteen, kuten kuva saman päivän aamulenkiltä Viikinojan metsiköstä näyttää.  

Keskuskadun, Aleksanterinkadun ja Pohjois-Esplanadin jalkakäytävät olivat pakkasesta huolimatta täysin lumettomia. Kausivalot olivat sentään kauniita iltapäivän hämärtyessä illaksi. Jalkakäytävien lämmittäminen kaukolämmöllä on hieman kalliimpaa kuin lumien auraaminen ja katujen hiekoittaminen, mutta sula katu vähentää liukastumistapaturmia eikä hiekkapöly kiusaa kesällä, kertoo vanha uutinen, eli siinä syy lämmittämiseen.

Pohjois-Esplanadilla ovat kesältä tutut penkit ja kasvien istutusastiat paikoillaan.  Nyt on istutusastioissa kesäisten kukkien ja kritiikkiä saaneiden palmujen sijaan monenlaisia havuja ja muita talvea kestäviä kasveja sekä kauniita valoja.  Kesäiset palmut ja muut monivuotiset kasvit on viety talvisäilöön kaupungin puutarhalle.

Kadun varrella on myös useita valoteoksia, joiden luona turistit ja omankin kaupungin asukkaat voivat ikuistaa itsensä ja seurueensa valokuviin.

Myös Esplanadin ja Kauppatorin varren rakennukset on valaistu kauniisti, kuten Helsingin kaupungintalo alla.

Meri Kauppatorin ja Kauppahallin edustalla oli vielä ilman tiivistä jääpeitettä.

Espan puistossa valaistus ja valoteokset olivat samantapaisia kuin muutamana edellisenä talvena.  Puiston jäisillä käytävillä saivat turistit kulkea kieli keskellä suuta ilman nastapohjaisia kenkiä.  Minä olen jo vuosikausia käyttänyt sellaisia ja naureskelemme ikätovereiden kanssa, miten ihmeessä pysyimme ennen pystyssä ilman niitä.

Kauppakeskusten koristevalaistus matkan varrella takaisin Rautatientorille ja bussiin antoi ympäristöön kaunista ilmettä muuten tummassa ja lumettomassa keskustassa.  Espan tunnelmakin on muuttunut parempaan suuntaan Pohjois-Esplanadin jalkakäytävien levennysten myötä ja sinne asennettujen penkkien, istutusastelmien ja valoteosten ansiosta.

Lähiloma Espoon GLO Hotel Sellossa

Marraskuussa ilmestyi sähköpostiin ja Facebook-seinälle Strawberry-hotelliketjun tarjouksia ja päätimme lähteä juhlistamaan joulukuista 49-vuotis hääpäivää pikaraitiovaunuajelulla, elokuvailtapäivällä, illallisella ja yöpymisellä Leppävaarassa GLO hotel Sellossa.  

Emme saaneet varattua majoitusta ja illallista aivan häidemme vuosipäivän eli Lucian-päivän aikaan, sillä tarjous oli voimassa vain torstaista sunnuntaihin ja niinpä varasimme yön 14. - 15.12.2023.  Myöhemmin kävi ilmi, että poliittista lakkopäivää #PainavaSyy sunniteltiin juuri sille päivälle, jolloin meidän piti matkustaa raitiovaunulla Leppävaaraan.  Lakko toteutui ja julkinen liikenne ei toiminut, mutta onneksi naapurustossa asuva Ilpon veli ehti lähteä viemään meidät hotelliin. 

 

170,- euron tarjous sisälsi kahden henkilön yhden yön majoituksen comfort-huoneessa sekä illalliset 2 x 45,- eur ja aamiaiset 2 x 21,- eur.  Majoituksen osuudeksi jäi vain 38,- eur.  Maksoimme tosin vielä huoneluokan korotuksen 20,- euroa, jolloin saimme hieman tilavamman GLO LUX-huoneen, jossa oli moottoroitu vuode, jollaisessa ei ollakaan aikaisemmin lueskeltu, katseltu TV:tä ja nukuttu. 

 

Huoneemme sijaitsi kahdeksannessa kerroksessa rakennuksen  kulmassa, joten  näkymät ikkunoista olivat idästä etelän kautta länteen.   

 

Huoneen kalustus ja varustus oli hyvin tavanomainen.  Mitään tarpeellista ei puuttunut, mutta eipä siellä ollut mitään erikoistakaan, joka auttaisi muistoissa erottamaan hotellin sadoista muista samankaltaisista hotelleista. Eipä sieltä mitään erikoista oltu lähdetty etsimäänkään. 

 

 

Olimme varanneet liput Finnkino Sellon iltapäivänäytökseen katsomaan Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet elokuvaa.  Se oli jäänyt aikaisemmin katsomatta, mutta hyvää kannatti odottaa, kuten olen jostakin muustakin asiasta sanonut.  Ensi minuuteilta asti hymyilytti näyttelijöiden replikointi Kaurismäen tyyliin, emmekä olleet ainoita, joilta pääsi pieni naurunpyrskähdys joissakin kohdin katselunautintoa.  Elokuvaan valittu musiikki täydensi hienosti juonta. Teatterisalikin oli mukava ja tilaa riitti hyvin vajaalle 20:lle katsojalle, joista suurin osa oli eläkeläisiä. 

 

Pöytävarauksen olimme tehneet GLO Grill Kitchen ravintolaan kuudeksi.  Eipä sielläkään ollut ruuhkaa.  Kolmen ruokalajin menussa oli pääruokavaihtoehtoja kolme erilaista: kalaa, lihaa ja kasviksia.  Paahdettu palsternakkakeitto punajuurilastujen kera oli erinomaista samoin jälkiruokasuklaa, mutta hiillostetusta lohesta puuttui maku.  Onneksi sitä oli risotossa ja yrttivuolukermassa. 

Ravintolaillan aikana tuntui, että olimme kauempanakin matkoilla, sillä kohtelias ja mukava tummaihoinen tarjoilijamme oli kotoisin jostakin Suomen ulkopuolelta ja keskustelu hänen kanssaan käytiin englanniksi.  Olen toisinaan miettinyt, että pitäisikö näiden pääkaupunkiseudulla hyvin yleiseksi tulleiden ulkomaalaisten ravintolatyöntekijöiden kanssa puhua suomea, jotta oppisivat kieltä vai onko heillä edes toiveissa oppia kieltämme, jos haluavat vain nähdä maailmaa ja työskennellä eri puolilla.

 

 

 

 

Illallisen jälkeen oli mukavaa, kun ei tarvinnut lähteä bussilla tai raitiovaunulla kotiin vaan sai ajaa hissillä yläkerroksiin omaan huoneeseen. 

Ravintolan aamiaistarjoilu päättyi jo klo 9:30 ja sehän oli melko aikaisin näin lomalaiselle, joka olisi kerrankin saanut nukkua pidempään, kun ei ollut kiirettä lähteä viemään koiraa aamulenkille.  Ehdimme kuitenkin aamiaiselle ilman herätyskellon soittoa ja saimme vatsamme täyteen.  Tarjonta oli hyvin tavanomaista lähes ilman mitään erikoisherkkuja. Tai olihan siellä sentään inkiväärishotteja ja näin joulun alla joulutorttuja.

 

 

Ikkunan lähellä kiinnitti huomion pöytä, jossa oli pistorasioita ja pöydän päädyssä kuvan ulkopuolella olikin nuori nainen läppärinsä kanssa kenties jo tekemässä töitä.

Tarjottavien tyhjennys tarjotinkärryn kanssa alkoi tasan klo 9:30, joten oli hyvä, että ehdimme paikalle jo puoli tuntia aikaisemmin ja saimme nauttia aamiaisemme rauhassa.  

Ennen huoneen luovutusta kävin vielä ensivisiitillä Kauppakeskus Sellossa katsomassa erosiko se jotenkin muista pääkaupunkiseudun kauppakeskuksista.  Eipä juurikaan eronnut.

Kotimatkalle pääsimme lokakuun loppupuolella liikennöinnin aloittaneella pikaraitiovaunulla, jonka pysäkki oli hotellin kulman takana. 

Raitiovaunussa oli lisäksemme vain muutama muu matkustaja.  Kulkeehan lähes samaa reittiä vielä jonkin aikaa Jokerilinjan bussi 550. Raitiovaunu kulki tasaisesti ja näyttötaululle ilmestyi seuraavan aseman nimi, joka helpottaa sellaisten matkustajien kulkemista joille reitti ei ole tuttu.  

Reitti kulkee ohi mm. Vermon raviradan ja Keskuspuiston Maunulan kohdilla.

Viikin tiedepuiston tutulla pysäkillä Viikin kirjaston vieressä jäimme pois kyydistä ja siirryimme bussiin, jolla pääsimme viimeiset pysäkinvälit kotiin. 

Tuli taas koettua mukava lähiloma - staycation pidemmälle suuntautuvia matkoja odotellessa.