torstaina, maaliskuuta 02, 2023

Costa Rica: Arenal - La Fortuna - Caño Negro - Los Chiles

 

Pura Vida tervehdys otti meidät vastaan San Josen lentoasemalla Costa Ricassa lähes 22 tuntia sen jälkeen, kun olimme nousseet lentokoneeseen Helsinki Vantaan lentoasemalla.  

Ystävänpäiväillan pimeydessä ja vesisateessa matkasimme bussilla kohti Magic Mountain hotellia 110 kilometrin päähän La Fortunan keskustan lähettyville.  Yhtä pysähdystä ja neljää tuntia myöhemmin majoituimme tilaviin mutta pelkistettyihin huoneisiin hotellin viidennessä kerroksessa.  Huoneissa oli kaikki tarpeellinen, mm. ilmastointi, jääkaappi ja kahvinkeitin.




Keskiviikkona 15.2.2023  paljastui aamulla näkymä parvekkeelta 1633 metriä korkealle Arenal tulivuorelle, jonka huippu pysyi valitettavasti pilviverhon peitossa koko kolmen yön oleskelumme ajan.  Ikkunoiden ja parvekkeiden edestä alkoi runsaspuustoinen sademetsä ja linnut pitivät konserttiaan.



Vaikka edellinen matkapäivä oli ollut pitkä, niin aamiaiselle herättiin ilman herätyskelloa. Noutopöydissä oli tarjolla paikallisia herkkuja ravintolan henkilökunnan laittaessa toivotut tuotteet lautaselle.  Olikohan tapa koronan pahimpien aaltojen perua?


Hotellin piha-alueet olivat viihtyisiä ja siellä oli myös uima-allas, johon ei tosin ehditty pulahtaa.



Ensimmäinen päivä oli varsinaisesti vapaapävä, mutta aamupäivällä oli lisämaksullisena ohjelmana mahdollisuus lähteä linturetkelle Arenal kansallispuistoon tai tutustumaan Don Juanin omistamaan Finca Educativa Ecoturismi-tilaan. Ilma oli hiukan harmaa ja silloin tällöin satoi hiukan, mutta se ei meitä härinnyt.

Valitsimme Ilpon kanssa tilakäynnin, jonne mentiin ryhmälle varatulla bussilla. Esittely aloitettiin sokeriruokomehun puristamisesta.  Ensin nuijittiin ruokokasvin solmukohdat rikki.  Sain olla "mallina" esittelijälle ja sen jälkeen nuijin itse ruokoa.
 

Mukana retkellä ollut toinen suomalaispariskunta hoiti nesteen puristamisen ruo´osta ja lopulta maistelimme sokeriruokomehua ja siitä valmistettua viinaa.


Kiertelimme tilalla ja tutustuimme tilan oppaan johdolla eri kasveihin





Tilan mailla saimme ensikosketuksen sademetsään kulkiessamme pienen lenkin puron vartta pitkin.



Tilalla oli myös eläimiä, mutta niiden olot eivät näyttäneet kovin mukavilta.




Kierroksen päätteeksi nautimme herkullisen lounaan, jonka työntekijät annostelivat noutopöydästä lautasillemme.








Suodatinkahvi valutettiin kannuun perinteisen kangassuodattimen avulla.


Maatilakäynnin jälkeen kävimme La Fortuna kylän/kaupungin keskustassa  ostamassa hedelmiä ja välipalatarpeita.  La Fortunan keskustassa on puisto, jonka yhdellä reunalla on kirkko ja sen takana näkyy kirkkaalla säällä Arenal tulivuori.  Näkyi se siellä nytkin osittain pilviverhon takana.



Puiston yhdessä nurkkauksessa on hedelmä ja vihanneskauppa, jossa myydään lähituottajien tuotteita.




Puiston keskellä on suihkulähde ja siellä on penkkejä, jossa sellaiset turistit voivat lepuuttaa jalkojaan, joita eivät kiinnosta puiston ympäristön kauppaliikkeet, supermarket ja myyntikärryt.  La Fortuna on melkoinen turistikeskittymä, sillä onhan sen ympäristössä kansallispuistoja polkuineen, pilvimetsiä riippusiltoineen, vaijeriliukumahdollisuuksia, melontamahdollisuuksia jne.

 




Iltapäivällä oli vielä tarjolla maksuton käynti läheisessä Kalambu Hot Springs kuumavesikylpylässä, jonne menimme ryhmän busssilla.  Alueen yläosissa altaiden veden lämpötila oli yli 40 astetta ja se oli jo niin kuumaa, että sinne ei tehnyt mieli kuin kastauttaa jalkansa hetkeksi. Vesi valui altaasta toiseen ja vähitellen se viileni kylpyveden lämpöiseksi.  Alimmissa altaissa oli mukavaa istuskella tutustuen matkakumppaneihin ja parannellen maailmaa. 





Torstaina 16.2.2023 lähdettiin retkelle bussilla kohti Caño Negron suojelualuetta.  1,5 tunnin matkan aikana osallistujat kyselivivät ohi vilahtavista ilmiöistä ja osan vuodesta Costa Ricassa asuva suomalainen matkanjohtajamme Maarit kertoi kaikenlaisia yksityiskohtia maasta.  

La Fortunassa ohitimme hautausmaan ja huomiomme kiinnitti maan pinnan päällä olleet "betoniset" haudat ja kuulimme selityksen: "Vetisen maan takia maakuoppiin kaivettuihin hautoihin menisi vettä ja siksi ruumiit balsamoidaan ja haudataan meille outoon tapaan". Costa Rican väestöstä 70 % on roomalaiskatolisia eikä polttohautaus ole vielä yleistä, mutta lisääntyy jatkuvasti ja on edullisempaaa kuin perinteinen hautaus.  

Costa Rican pinta-ala on 51 100 km2 ja asukkaita on noin 5 miljoonaa ja heitä asuu noin 95 / km2.   Presidentin virkakausi on vain neljä vuotta, mutta kahdeksan välivuoden jälkeen hänet voidaan valita uudelleen.  Nykyinen presidentti on arvostettu Latinalaisen Amerikan toiseksi parhaaksi El Salvadorin presidentin jälkeen. Maassa ei ole pääministeriä, mutta siellä on kaksi varapresidenttiä.  Costa Ricassa on äänestyspakko.

Bruttokansantuote on 12 000 USD/vuosi ja maataloudesta saa toimeentulonsa 6 %, teollisuudesta 22 % ja palveluista 70 %.  Teollisuudessa tuotetaan alihankintana mm. mikroprosessoreja ja lääketieteen instrumentteja.

Pääkaupunki San Josen alueella on miljoona asukasta ja ilmasto on siellä hyvä. Maassa on 186 luonnonsuojelualuetta, 32 kansallispuistoa ja maan pinta-alasta on suojeltu 20% eli enemmän kuin missään muualla. 100 % lapsista käy koulun ala-asteen ja lukutaito on 97 %:lla.  Oppivelvollisuus on yhdeksän vuotta. Ala- ja yläaste ovat ilmaisia, mutta koulupuku ja opiskeluvälineet on hankittava itse.  Päivällä käydään syömässä kotona.  Yliopistokin on ilmainen.

Alle 15 000,- USD/ vuosi ansaitsevilla ei ole veroja, avoliitot ovat OK ja samaa sukupuolta olevat voivat avioitua keskenään. 

Vähitellen saavuimme Caño Negron alueelle lähelle Nicaraguan rajaa.  Linnuista erittäin kiinnostunut paikallisoppaamme kertoi, että  10 - 15 minuutissa näimme yli 20 lintulajia. Minulle riitti kauniit maisemat ja yritin toki hyödyntää pienen Lumix-kamerani 24-360 mm optista zoomia, mutta opeteltavaa olisi edelleen puolentoista käyttövuoden jälkeen paljon. Suurin osa kuvista onkin otettu kännykällä.  

 





Päivän paras bongaus oli paikallisopas Leonardolle 120 - 140 cm korkea haikaralintu Jabiru, jonka hän oli nähnyt vain muutaman kerran aikaisemmin.  Ryhmämme ornitologeille kyseessä taisi olla elämänpinna.

Monenlaisia muitakin lintukuvia sain taltioituja vaikka harmillisesti ne jäivät hiukan epäteräviksi.






Laidunmaiden reunaojissa näimme myös useamman alligaattoreiden alaheimoon kuuluvan pienen kaimaanin.



Jatkoimme matkaa bussillamme Los Chilesiin, jossa siirryimme pienelle lautalle Rio Frio joella.


Lauttamatkan aikana nähtiin useiden lintulajien lisäksi muös erilaisia liskoja, pieniä lepakoita ja kaikkien kolmen alueella esiintyvän apinalajin edustajat eli kapusiiniapina, mölyapina ja hämähäkkiapina.  Näimme myös laiskiaisia ja yhden takapuolesta sain kuvan.










Rantauduttuamme veneretken jälkeen kävimme lounaalla Heliconia Tours y Restaurante ravintolassa Los Chilesissä Rio Frion rannalta lähtevän kadun varrella. Veneretki ja lounas taisivat olla saman firman tarjoamia palveluita. 


Paluumatkalla hotellille pysähdyimme tauolle Las Iguanas ravintolan kohdalle Muelle San Carlosiin.  Ravintolan ulkopuolella makoili puissa ja pensaissa useita jopa reilun metrin pituisia iguaaneja.  Iguaanit ovatkin helposti kesyyntyviä, joten ei ole ihme, että ravintola on pystynyt pitämään eläimet paikalla houkutuksena turisteille.


La Fortunaa lähestyttäessä jäimme joksikin aikaa liikennejumiin yksikaistaisen sillan kupeessa ja olisi tehnyt mieli mennä hiukan ohjaamaan liikennettä, jotta suma olisi hellittänyt aikaisemmin.  Täällä olikin paljon yksikaistaisia siltoja ja ihmeen hyvin liikenne yleensä sujui.  Teillä kulki paljon isoja rekkoja ja niissä eläinkuljetuksia epäinhimillisen näköisissä oloissa.  Kuvan rekassa oli lastina ananaksia.


La Fortunaa ja hotelliamme lähestyttäessä kertoi matkanjohtajamme, että jonnekin lähelle oli perustettu yksityinen laiskiaispuisto.  Omistaja oli maksanut 100,- USD / paikalle tuotu laiskiainen ja sisäänpääsymaksu puistoon oli 60,- USD.  Laiskiaiset elelevät tavallisesti yksinään, joten puistossa eläminen ei ole niille luontaista.  Asiasta onkin tehty tutkintapyyntö.

Matka jatkui ja Mandalatravelin kiertomatkan muista kohteista on jo olemassa jutut:

Costa Rica: Arenal - La Fortuna - Caño Negro - Los Chiles

Costa Rica: Monteverde

Nicaragua: Granada 

Nicaragua: Masaya - Catarina

Costa Rica: Rincón de la Vieja 

Costa Rica: Samara - Carrillo

Pariisin ja San Josen lentokentät ja lennot Air Francen koneilla

8 kommenttia:

  1. Tätä matkakertomusta olenkin odottanut, sillä meillä oli vaihtoehtona lähteä samaiselle matkalle, mutta päädyttiin sitten tällä kertaa muualle. Mutta Mandalan (tai jonkun muunkin järjestäjän) Costa Rica on yhä mielessä,joten luen suurella kiinnostuksella jatko-osatkin. Mielestäni tällainen aika yksityiskohtainen ”matkapäiväkirja” on todella kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista! Tallennan matkapäiväkirjoja lähinnä itselleni muistiin, jotta voin myöhemmin käydä katsomassa missä on tullut käytyä ja mitä siellä on nähty, mutta tosi mukavaa, että niistä on ilo muillekin.

      Poista
  2. Missä foorumissa presidentti on valittu Latinalaisen Amerikan toiseksi parhaaksi? Varsin mielenkiintoinen tuo äänestyspakko, mitä mahtaa tapahtua, jos jättää äänestämättä? Mahtaako täyttää velvoitteensa, jos äänestää "tyhjää" tai "Aku Ankkaa"? Kiinnostavaa joka tapauksessa. Mainioita nuo eläinbongaukset, niiden takia Costa Rica erityisesti kiinnostaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mikko, kiitokset tarkentavista kysymyksestä. Matkanjohtajamme kertoili kaikenlaisia asioita maasta ja kirjoittelin niitä muistiin sen mitä ehdin pomppivassa bussissa kyseenalaistamatta kuulemaani ( ehkä pitäisi :) ) Eli enpä enää muista mainittiinko foorumia, jossa nykyinen presidentti on valittu alueen toiseksi parhaaksi. Edellinen presidentti oli huono, olen kirjoittanut ;). Äänestyspakko / äänestysvelvollisuus on aika yleistäkin maailmalla, osassa maita sakon tai muun rangaistuksen uhalla, ei kuitenkaan Costa Ricassa. Aku Ankan tms. äänestäminen mainittiin tässäkin yhteydessä.

      Poista
  3. No on siinäkin noutopöydät, kun ei edes itse saa ottaa :D

    Mutta joo, juurikin tällaiseksi hyvin vehreäksi ja kosteaksi paikaksi olen Costa Rican kuvitellutkin. Ja toisaalta vakauden tyyssijaksi, jossa presidentti on hyvä (vai olikohan hän hyvä vain muiden maiden mielestä...), eikä heillä muistaakseni armeijaakaan ole. Minäkin sattumalta bongasin pieniä kaimaaneja vastaavassa paikassa Paraguayssa. Jännä olisi tietää pisteleekö tuollainen kaimaani karjaa poskeensa suoraan pellolta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista! Vihreää ja kosteaa tuolla tosiaan oli näin kuivankin kauden aikana, mutta ei onneksi pitkäkestoisia rankkasateita eikä kylmää. Pienempien kaimaanien ravinnoksi taitaa riittää pienet nisäkkäät, kalat, sammakot yms. eikä niinkään viereisillä laitumilla laiduntava karja.

    VastaaPoista
  5. Kiitos mielenkiintoisesta matkakertomuksesta. Minkälainen ilmasto tuohon aikaan oli? Oliko kuumaa ja hiostavaa vai pystyikö siellä esim. tekemään kävelyretkiä hiostumatta hengiltä?

    VastaaPoista
  6. Hei, kiitokset viestistä. Jäi jutuissa mainitsematta, että ilmat olivat mitä parhaat, kuin Suomessa kesällä. Välillä hiukan viileämpää ja sateista ja välillä aurinkoista, mutta ei koskaan liian kuumaa. Hiostumatta pystyi kulkemaan, mutta esim. punkkien takia pitkälahkeiset ja -hihaiset vaatteet olivat käteviä. Minulle ei tullut missään punkkeja, mutta muutamat matkakumppanit saivat nyppiä niitä iholtaan.

    VastaaPoista