keskiviikkona, kesäkuuta 08, 2022

Tampere ja Kangasala 2022

Vietettiin viikonloppu väkiluvuiltaan Suomen kolmanneksi ja 35:ksi suurimmissa kaupungeissa ja nähtiin agilityhalli, metsää, järviä ja muuta mukavaa.  Kaupunkien tunnetuimmat nähtävyydet jäivät taas näkemättä, kuten monesti aikaisemminkin agilityyn liittyvillä kotimaanmatkoilla.

Tampereen seudun koirakerho oli saanut järjestääkseen agilityn maajoukkuekarsinnat 27. - 29.5.2022, joten olimme päivät Tampereen Alasjärven ja Toritunjärven lähellä agilitykisoissa ja majoituimme Kangasalla Nuorronjärven rannalla.  Näiden kisojen ja kahden muun osakilpailun perusteella valittiin joukkueet Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, jotka pidetään elokuussa Ruotsisa ja maailmanmestaruuskilpailuihin Wienin tuntumassa Schwechatissa syyskuussa.  

Agilityn MJ-karsintakisoihin on rajoitetu osanotto, mutta Heli ja Nopsa olivat taas saaneet osallistumisoikeuden edellisten kuukausien kisamenestyksen johdosta. Tein näistä kisoista postauksen Itä-Helsingin Agililityharrastajien blogiin, joten keskitytään Metkaamatkustelua-blogissa matkustamiseen ja syömiseen. 

Lähdimme reissuun kotoamme Viikistä naapuritalossa asuvan Heli tyttäreni kanssa perjantaina puolen päivän jälkeen.  Mukana olivat molempien koirat Nopsa ja Sisu.  Koirat ovat rekisteröityjä kromfohrländereitä, kuten olen ennenkin blogissa maininnut.  Oudon värin selitys on, että ne ovat roturistetytyksiä.  Ajoimme suoraan kisapaikalle, jossa Heli ja Nopsa suorittivat kaksi rataa ja seurasimme toki myös muiden suorituksia iltaan asti.

Kisapäivän jälkeen rupesimme katsomaan googlen kartasta paikkakunnan ravintolatarjontaa, sillä päivän lämmin ateria oli yhä syömättä.  Hämmästykseksemme kisapaikan ja majapaikkamme välillä oli toistakymmentä ravintolaa.  Heli kysäisikin, kuinka iso paikka tämä Kangasala on, kun ravintoloita on paljon enemmän kuin Viikissä.  Wikipedia tiesi kertoa, että Kangasalan kaupungissa on lähes 33 000 asukasta ja Helsingin Viikin kaupunginosassa vain 15 000.  

Päätimme pysähtyä syömään Pancovilla ravintolaan meksikolaista ruokaa. Valitsin annoksen nimeltä Soft Tacos Blackened Cajun -kanaa, hinta 14,90.  Annos oli maukas ja tosi reilun kokoinen.  Luin ravintolaketjun nettisivuilta asiakkaiden arvosteluja pienistä ja mauttomista annoksista vasta tätä juttua kirjoittaessani ja en todellakaan voi yhtyä kielteisiin arvosteluihin.  Tokihan ruoka-asiat ovat aina makuasioita, mutta annokseni koko ei ainakaan ollut pieni.


Läheisestä Prismasta hankittiin aamiaistarpeet kahden seuraavan aamun tarpeisiin ja sen jälkeen laitettiin googlen karttaan Airbnb-majapaikkamme osoite. Käännyimme talon pihatielle autokatoksen puolelta ja tyhminä kerrostaloasukkaina emme olleet löytää varsinaista pääovea.  Autokatoksessa oli ovi ja rannan puolella oli toinen, mutta kummassakaan ei ollut koodilukkoa. Puhelu omistajalle auttoi.  Olimme sentään oikean talon luona, jota olimme jo ehtineet epäillä ja oikea ovi löytyi talon toisesta päädystä ja auto siirrettiin pääoven eteen. 



Kun Helin ja Nopsan osallistumisoikeus näihin kisoihin varmistui maaliskuun lopulla aloin tutkia Booking.comista Tampereen vapaita majapaikkoja. Tarjontaa ei ollut kovinkaan runsaasti kohtuulliseen hintaan ja vasta silloin huomasin, että jääkiekon MM-kisojen loppuottelut kisataan Tampereella samana viikonloppuna. Piti siirtyä Airbnb:n puolelle ja onneksemme sieltä löytyi 19 kilometrin ja 16 minuutin ajomatkan päästä  Kangasalta järven rannalta talo, jossa  oli kaksi makuuhuonetta ja olohuone-keittiö, joka sopi tarkoitukseemme mainosti. Käytettävissä olisi ollut myös sauna, palju ja laituri, jolta pääsisi uimaan, mutta nämä jäivät meiltä käyttämättä, sillä kävimme paikan päällä vain nukkumassa ja syömässä aamiaiset.



Kisat jatkuivat lauantaina ja kisapaikalla viihdyttiin tuttuun tapaan koko päivä kannustamassa tuttuja sen jälkeen, kun Heli ja Nopsa olivat tehneet omat suorituksensa.

Lenkkeilumaastot Tampereen koiraurheilukeskuksen ympärillä olivat varsin mukavat.  Metsässä oli polkuja laajalla alueella.





Kisajärjestäjien ulkokeittiössä oli tarjolla paellaa, jota nautittiin hallin kanttiinissa ja seurattiin samalla valkokankaalta jääkiekko-ottelua. 





Kisapäivän jälkeen ajoimme yläkerran rouvan suosituksesta Wääksyn kartanon maille Pohtiolammen
Sääksikeskukseen
syömään savulohta. Paikka oli vajaan kolmen kilometrin päässä majapaikastamme.






 
 
 
Rakennuksessa oli kahvio-ravintolan lisäksi näyttely, jossa esiteltiin Sarsan alueen esihistoriallista asuinpaikkaa ja Sääksisäätiön toimintaa.




Paikan isäntä, yrittäjä, kurkien tutkija, luontoaktiivi ja lintutornien rakentaja Jouko Alhainen sattui olemaan paikalla.  Hän kertoili alueesta ja jotenkin tuli puhetta kotipaikastamme Viikistä ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueista, jolloin hän mainitsi poikansa asuvan Viikissä.  Silloin muistin, että yläkerran miehen isä on tunnettu lintuharrastaja, josta on ollut juttua YLE:ssä. Niinpä kävi ilmi, että maailma on kovin pieni ja valokuvattavaksi asettuneen miehen poika asui perheineen yläpuolellamme.

Nauttiessamme Pohtiolammessa kasvatetusta lohesta valmistetut ateriamme kuulimme lisää Sääksisäätiön toiminnasta ja mahdollisuudesta kuvata kalasääksiä.



Ruokailtumme teimme pienen kävelykierroksen alueella koirien kanssa.









Kiipesimme myös lintutorniin katsomaan maisemia hiukan korkeammalta.  Linnut jäivät näkemättä. 






Sunnuntaina kisat jatkuivat Tampereen koiraurheilukeskuksen hallissa.  Joukkueet saatiin valittua MM- kisoihin Wienin kupeeseen Schwechatiin ja Pohjoismaiden mestaruuskisoihin Ruotsiin.  Maajoukkuepaikka jäi Heliltä ja Nopsalta saamatta, mutta siihen oli varauduttu, sillä lennot Wieniin, majoitus siellä ja kisaliput on jo varattu.

Iltapäivän lenkkeily tehtiin vielä mukavissa maastoissa kisapaikan lähellä ennen parin tunnin automatkaa kotiin.



Seuraavat kotimaan matkat suuntautuvat Hämeenlinnaan junioreiden, senioreiden ja para-agilitaajien SM-kisoihin kesäkuussa, jolloin kisaaan itse Nopsan kanssa.  Rovaniemen SM-kisoissa elokuussa Heli ja Nopsa kisaavat yhdessä. 

Viron pyöräretkelle ollaan tänä kesänä lähdössä tuttavapariskunnan kanssa Juhannuksena Rakvereen eli mukavia reissuja on taas odotettavissa.

2 kommenttia:

  1. Paljon oli lähialueella tosiaan kivan näköisiä luontokohteita. Olemme olleet joskus Kuusamossa piilokojussa kuvaamassa kalasääksiä. Tuo Kangasalankin paikka kiinnostaisi, sivuilla ei näyttänyt olevan hintaa. Osaatko sanoa paljonko kojun vuokra on?

    VastaaPoista
  2. Piilokojussa näyttävät hinnat olevan harrastekuvaajille 50,- - 140,- / vrk ja yleisötornissa 10,- / vrk https://www.saaksisaatio.fi/saaksikeskus/valokuvausohjeet Piilokojujen vuokrauksesta saatavilla tuloilla pyritään tuolla Pohtiolammella kattamaan kojujen ylläpitokulut ja mahdollinen ylijäämä käytetään lyhentämättömänä sääksen suojelutyöhön.

    VastaaPoista