Sipoonkorven Kalkkiruukin laavulle Bakunkärristä ja Tasakalliontieltä

 

Elokuun koiralenkit veivät kahteen kertaan Sipoonkorven kansallispuiston Kalkkiruukin laavulle.  Ensimmäisellä kerralla auto jätettiin Bakunkärrin parkkipaikalle, joka on tullut tutuksi lukuisilla kävely- ja uintiretkillä Fiskträskille. Toisella kerralla ajoimme Tasakalliontien parkkipaikalle, josta lenkkejä on tehty harvemmin. 

Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee nykyään myös toukokuun puolivälistä lokakuun alkuun Hop-on-Hop-Off bussilla, jos ei satu olemaan autoilevaa lenkkeilykaveria.

Bakunkärristä reitti Kalkkiruukin laavulle ja tulipaikalle on melko helppokulkuinen.  Arkipäivänä elokuussa ei poluilla tullut juurikaan vastaantulijoita. Tällä kerralla ei matkan varrelta otettu ainoatakaan kuvaa.  Vain koirat: oma koirani Nopsa ja Päivikin Niio sekä Nixi pääsivät valokuvaan Kalkkiruukin laavun viereisellä kallioilla. 

Reitti Bakunkärristä Kalkkiruukille on janareitti, mutta paluumatkalla harhauduimme kulkemaan uutta polunpohjaa ja huomasimme saapuvamme Knutersintielle, jota pitkin kuljimme parkkipaikalle. Silloin päätimme mennä lepyttämään eksymisestä johtuvaa harmistusta lounaalle Ravintola Tilaan, jonka uudelle parkkipaikalle Korvenporttiin on Bakunkärrin parkkipaikalta vain puolitoista kilometriä.  Matkan menimme kuitenkin autolla, jotta saatoimme jättää koirat ruokailun ajaksi autoon.  Ne saisi kyllä ottaa mukaan ravintolaankin, mutta siellä on usein ravintoloitsijoiden oma koira ja muitakin koiria, joten ruokailu on rauhallisempaa ilman omiamme.  Vaikka poluilla ei näkynyt montaakaan muuta kulkijaa, niin ravintolassa oli taas lounasaikaan vilkasta ja pöytävarauksen tekeminen onkin suositeltavaa.  

Näkymät ravintolan terassilta lammaslaitumelle miellyttävät aina silmää ja ruoka-annokset vatsaa.

Toisen Kalkkiruukin lenkkimme aloitimme Tasakalliontien parkkipaikalta, jonne ajetaan pitkin Sotungin mutkaisia teitä. Sieltä lähtee myös esteetön reitti Storträskin rantaan. Pienen järven voi kiertää ja jatkaa läheiselle Gumböle träskille, mutta nämä polut eivät ole enää esteettömiä ja se ei ollut suuntamme sillä kerralla.  Sielläkin on muutama kerta käyty.

Nyt otimme suunnaksi Kalkinpolttajanpolun ympyräreitin. Reitille pääsee kulkemalla aluksi Nybyggetintietä ja Kuusikorvenkujaa pitkin kunnes päästään nousemaan Högbergetille. Hieman ihmetyttää sinnekin melko isoista kalliosta rapautuneista kivistä koottu lohkarekasa. Seudun korkeimmalta kalliolta on näkymät kauas ympäristöön.  Nyt tuli otettua kuvia kohti Hakunilaa, jonka vesitornikin näkyy yhdessä kuvassa.

 

Varsinainen Kalkinpolttajanpolku alkaa Högbergetiltä. Sen pituus on 4,8 km. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa.

 

Maaston korkeuserot ovat joissakin kohdin niin suuria, että retkeilijöiden avuksi on rakennettu portaita ja pystytetty aitoja kulkemisen helpottamiseksi.  Ritiläportaiden vieressä maasto on onneksi sellaista, että koirien on helppo kulkea siellä.

 

Paluumatkalla Tasakalliontien parkkipaikalle huomasimme, että Nybyggetintiellä on Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo. Se on osa Museoraittia eli maataousteemaisten museoiden verkostoa. Enpä ole aikaisemmin tiennyt tällaisen verkoston olemassaolosta.  Vantaalla Silvolan tekojärven lähellä sijaitsee toinenkin verkostoon kuuluva museo, eli Vantaan maatalousmuseo. Silvolan tekojärven ympäri on tullut kuljettua muutama kerta, mutta se on toisen jutun aihe. 

Sipoonkorvesta olen laittanut muistiin kuvia ja pieniä juttuja useampaan kertaan.

Kalkinpolttajanpolku, lähtö Kuusijärveltä 08/2020

Fiskträskin kierros, lähtö Bakunkärriltä 06/2021

Fiskträskin kierros, lähtö Bakunkärriltä 12/2021

Knutersin kierros, lähtö Bakunkärriltä 10/2021