keskiviikkona, lokakuuta 16, 2019

Uzbekistan Tashkent 2019

Uzbekistanin pääkaupunki Tashkent jäi näkemättä muualta kuin bussin ikkunasta vaikka vietimme siellä kaksi yötä. Kaupungin tuhonnut vertikaalinen maanjäristys vuonna 1966 on jollakin tavalla muistissa kouluvuosilta. Kuulimme, että järistyksiä oli kestänyt pari kuukautta ja voimakkuus oli ollut pahimmillaan 9 Richterin asteikolla. Kuolonuhreja oli vain kahdeksan vaikka talot sortuivat. 
 
Keskiviikkona 2.10.2019 saavuimme illalla junalla Tashkentiin.  Puolilta päivin Samarkandista matkatavaroidemme kanssa lähtenyt bussi saapui meitä vastaan rautatieasemalle ja ajoimme illalliselle Piligrim-ravintolaan, jossa oli kansantassiesitys.  Se ei kuitenkaan näkynyt pöytäämme.

Kymmenen jälkeen majoituimme Hotelli Uzbekistaniin.

Torstaina 3.10.2019 lähdimme aamiaisen jälkeen hotellista.  Useampi matkakumppani kärsi jo tässä vaiheessa vatsataudista ja yksi pariskunta jäi hotelliin, eikä lähtenyt ryhmän mukana yhdeksi yöksi Tadžikistaniin.  

Tashkent /Taškent /Toshkent sijaitsee lähellä Kazakstanin rajaa.  Se on Keski-Aasian suurin kaupunki.  Oppaan kertoman mukaan kaupungin väkiluku on 3,5 miljoonaa. Kaupunki oli  vuoden 1966 maanjäristyksen jälkeen raunioina ja rakennuskanta on uutta. Kadut ovat nykyään leveitä, kaistoja on 4 + 4.  
Kaupunki on 2200 vuoden ikäinen Silkkitiekaupunki, mutta vanhoja rakennuksia ei ole juurikaan jäljellä.  Kaupungissa on ollut aikaisemmin raitiotieliikennettä, mutta kiskot ja kalusto on siirretty Samarkandiin. 
Tashkent on intellektuellien kaupunki.  Väkeä tuli NL:n aikaan muualta opiskelemaan mm. lääketiedettä.  Se oli kansainvälinen kaupunki, johon nykyään tulee turisteja etsimään juuriaan. Se oli aikoinaan NL:n kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Leningradin jälkeen ja siellä  on juutalainen kaupunginosa, jossa oli ennen 10 synagogaa, nykyään niitä on kaksi. 
 



Ajaessamme bussilla etelään kohti Tadžikistanin rajaa ohitimme muutamia mielenkiintoisen näköisiä rakennuksia.  Katujen varrella näkyi myös viisikerroksisia Hrustsovka taloja (Hrutsevilainen asuinrakennus) käytännöllisiä ja riisuttuja paneelirakennuksia sekä korkeampia nykyään haluttuja Stalinka taloja (Stalinin ajan rakennuksia).


 
Palasimme perjantaina 4.10. 2019 takaisin Tashkentiin.  Bussi ja opas vaihtuivat taas rajalla, kuten aina muulloinkin ylittäessämme valtioiden rajoja. Opas kertoi puuvillan ja viljan vuoroviljelystä ja tienvarren mulperipuista, joissa silkkitoukat asuvat. 
Kuulimme, että turismi on kasvamassa huomattavasti Uzbekistanissa. Vuonna 2018 siellä kävi 2 miljoonaa turistia ja jo nyt lokakuun alussa vuonna 2019 on 8 miljoonan raja ylitetty. 

Majoituttuamme iltapäivällä uudestaan Uzbekistan hotelliin olisi ollut hetki aikaa tutustua kaupunkiin omin päin.  Olisi ehtinyt esim. käväistä metro-asemalla, jotka ovat upean näköisiä.
Tunnustan, että otin pienet nokoset.

Illallisen nautimme tyylikkäässä Sim Sim ravintolassa, jossa meitä viihdytti taitava viulisti ja muutama muu muusikko soittaen länsimaista musiikkia.  Yöksi palasimme tuttuun Uzbekistan hotelliin, josta olimme saaneet eri huoneet kuin edellisellä kerralla.  Illalla piti vielä ottaa valokuva hotellin julkisivusta.  Paikallisten nimi rakennukselle on TV-hotelli.  


Lauantaina 5.10.2019 lähdimme taas matkatavaroinemme hotellista, joka näytti bussin märän ikkunan takaa hiukan eri näköiseltä.   Teimme sateen ropinassa lyhyen kaupunkikierroksen koittaen tiirailla nähtävyyksiä bussin märkien ikkunoiden läpi.  Näimme keskustan rakennuksia ja mm. Keski-Aasian korkeimman 375 m, TV-maston sekä uuden sinikupolisen moskeijan. 










Kierroksen jälkeen matka rajalle kesti puolisen tuntia ja siirryimme Kazakstaniin. 
Lisää valokuvia löytyy Metkaamatkustelua.kuvat sivustolta.  
Matkakertomukset muista kohteista  Albatrostravelin kierrokselta "Sovjetistan - viisi Keski-Aasian valtiota" ovat linkkien takana:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti