Lähiloma Kaartinkaupungin Lilla Roberts hotellissa

Tammikuun lopulla ilmestyi Facebook-seinälleni mainos Kämp collection hotelleilta ja innostuin tutkimaan sitä. Päädyin Lilla Roberts hotellin sivuille ja löysin juuri oikeana päivänä 160,- euron ystävänpäiväetkot tarjouksen: yhden yön majoitus Style huoneessa, illalliset ja aamiaiset kahdelle.  Majoitusyön saattoi valita kahdesta tarjolla olleesta  9. – 11.2.2021.  Hetken ihmettelin, miten 30 neliön Style huone voi olla edullisempi kuin 24 neliön Comfort huone, mutta myöhemmin kävi ilmi, että se tarjous oli voimassa vain yhden päivän.

Piti ottaa pikaisesti yhteys mahdollisiin koirien hoitajiin.  Hotelliin olisi päässyt koirienkin kanssa, mutta pikku loman tekisi vielä paremmaksi se, että aamulla saisi nukkua hyvällä omallatunnolla niin kauan kuin nukuttaisi eikä olisi tarvetta lähteä viemään koiria ulos. Koirien hoito järjestyi ja hotelliin päätimme lähteä keskiviikkona 10.2., sillä tiistain alkuilta oli varattu  kalan, juuresten, munien ym. ostamiseen lähituotetun ruoan REKOkauppiailta, jotka tulevat Latokartanon torille aina parillisten viikkojen tiistaisin.

Alkoi vatsaa kutkuttava matkakuumeilu ja suunnittelu, miten viettäisimme lähiloman Helsingin Kaartinkaupungissa. Matkan odottelu on usein yhtä mukavaa kuin itse reissussa olo. Edellisestä matkakuumeilusta oli jo yli puoli vuotta, sillä kesällä kävimme pyöräilemässä Viron Valgan ja Latvian Valkan seuduilla.  Edellisestä lentomatkasta Tansanian Sansibarin saarelle ja Kenian Tsavo East kansallispuistoon on juuri näinä päivinä kulunut vuosi. 

 

Parin viime vuoden aikana on blogeihin ilmestynyt sana staycation.  Se näkyy myös hotelleiden nettimainonnassa. Googlailin milloin tämä englanninkielinen sana on tullut käyttöön.  Merriam Websterin nettisanakirjasta löytyivät maininnat: Take a Stay-cation instead of a Va-cation, this year. —Cincinnati Enquirer, 18 July 1944

They call it a "staycation"—a vacation where you stay at home and don't vacate to anywhere else. 

—Huntsville (Alabama) Times, 3 Apr. 2005

 

Suomeksi voisimme käyttää sanaa lähiloma ja sellaiselle lähdimme nyt toista kertaa.  Olimmehan kesällä 2018 hellettä paossa Espoon Tapiolassa ennen kuin hankimme kotiamme viilentämään ilmalämpöpumpun. 

Tämän kertainen lähilomamme alkoi lähimmältä bussipysäkiltä matkalla  Ruskeasuolle.  Siellä vaihdoimme raitiovaunuun 10 ja ajelimme ensimäistä kertaa Pikku-Huopalahden katunäkymiä ihastellen ja tuttua Mannerheimintietä pitkin Stockmannin luo, jossa vaihdoimme raitiovaunuun 6.  

Kutosella jatkoimme pari pysäkinväliä Bulevardille Ekbergin kahvilan eteen, jossa kävimme päiväkahveilla.  Se taisi olla ensikäyntini tässä perinteisessä vuodelta 1852 olevassa kahvilassa vaikka olen ikäni asunut Helsingissä.  Kahvilan palvelu oli hyvää, koronaohjeita noudatettiin ja kinkku-juustosämpylä vei sen hetkisen pienen nälän.  Kahvila oli kuitenkin pienen pieni pettymys, sillä odotukseni olivat liian suuret. Olisi pitänyt käydä tässä kahvilassa jo vuosikymmeniä sitten, jolloin sillä ei tainnut olla monia kaltaisiaan kilpailijoita Helsingissä.  

Kahvilasta kävelimme Yrjönkadulle Dianapuiston / Kolmikulman kohdalle Nappitaloon, jonka Ilpo oli etukäteen suunnitellut käyntikohteeksi.  Sieltä piti saada leveää kuminauhaa johonkin tarkoitukseen ja sitähän sieltä sai ja olisi saanut monenlaisia muutakin ompelutarvikkeitta. 

 

Matkalla hotelliin nostin katseeni jaloista ja aloitin ympäröivien rakennusten ihailun, kuten olisin tehnyt muuallakin kaupunkilomilla. 

Hotelli Lilla Roberts sijaitsee osoitteessa Pieni Roobertinkatu 1.  Talon ensimmäisen osan, jonka pohjakerroksessa on nykyään Krog Roba,  suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist vuonna 1909 Helsingin energialaitokseksi. Myöhemmin sisäpihalle rakennettiin laajennusosa ja nykyisen ulkomuotonsa rakennus sai 1931, kun teknillisten laitosten hallintorakennus valmistui Gunnar Taucherin suunnittelemana. Tämän uusimman osan pohjakerroksessa on hotellin pääovi ja vastaanotto.  Hotellin vastaanottovirkailijalta kuulimme,  että Helenillä on edelleen tiloja rakennuksen Kasarminkadun puoleisessa osassa. 

Energialaitos toimi tiloissa vuoteen 1974 asti ja muistankin, että kävimme tekemässä siellä Ilpon kanssa ensimmäisen  yhteisen sähkösopimuksemme.  Vuoteen 2012 asti tiloissa toimi Helsingin poliisilaitos.  Hotelli on avattu vuonna 2015. 

 

Hotellin ympäristö on Ilpolle tuttua seutua, sillä hän on asunut kouluvuosinaan hotellin vastapäisessä rakennuksessa, joka näkyy vastaanottoaulan ikkunoiden läpi.  Koulua hän on käynyt 300 metrin päässä Ratakadulla. 

 

 

Kolmen tienoissa astuimme sisään hotellin vastaanottoon.  Olimme ainoat asiakkaat paikalla ja kasvomaskeilla varustautuneilta vastaanottovirkailijoilta saimme nopeasti huonekortit  viidennen kerroksen Lux-huoneeseen 526.  Noin viikkoa ennen saapumistamme olin korottanut huonetyypin 30,-  euron lisämaksulla varmistaakseni kylpyammeen Ilpolle.  

Lux huoneet ovat kooltaan 38 neliötä, ne ovat korkeampia kuin muut huoneet ja niiden varustukseen kuuluu vedenkeittimen lisäksi myös Nespresso-keitin.  Huoneemme sijaitsi rakennuksen vanhan osan ylimmässä kerroksessa Krog Roban yläpuolella siten, että ikkunoista näki lähirakennusten kattojen yli sekä Kasarminkadun että Pienen Roobertinkadun suuntiin.  

Huoneen sisustus oli kaunis, mutta yleisilme oli pimeä, koska lattiat olivat tummaa jalopuuta ja kalusteet sekä verhot tummia. Pimeys onkin yksi Ilpon kestovalituskohteista hotellihuoneissa, sillä niistähän puuttuu useimmiten yleisvalo.  Toinen valituskohde on sähköpistorasioiden puute, sillä Ilpo käyttää nukkuessaan CPAP laitetta uniapnean hoitoon ja pistorasia tarvitaan laitteelle sekä kännykän lataamiseen.   Pistorasioita löytyi riittävästi kummaltakin puolelta vuodetta. 

Kylpyhuone oli kompaktin kokoinen ja hyvin valaistu.  Siellä oli ammeen yläpuolella sekä sadesuihku että käsisuihku. Pesuallas oli upotettu allaskaappiin, jossa oli tilaa oman pesutarvikepussukan säilyttämiseen ja ripustuskoukkujakin oli seinällä. Eteiskaapissa oli vaatteiden säilytykseen hyvin tilaa muutaman yön oleskelua varten ja pieneen minibaari/jääkaappiin mahtui myös omia eväitä.

 

Majoittumisen jälkeen lähdin ulos etsimään elintarvikeliikettä iltapalatarpeiden ja seuraavan päivän lounaskaviherkkujen hankkimiseksi.  Hotellin pääoven nurkan takana Kasarmintorin laidalla on näyttely- ja liikerakennukseksi vuonna 1960 valmistunut hallirakennus.  Nykyään siinä on muiden liiketilojen lisäksi S-Market, jonka valikoimassa oli selvästi huomioitu lukuisten lähiympäristön hotelleiden vieraiden välipalatarpeet. 

 

Hallirakennuksesta on ollut juttu Helsingin Sanomissa 9.3.2015.  Se kuuluu Antti Mannisen puretut talot juttusarjaan.  Aikaisemmin paikalla oli Selim A. Lindqvistin suunnittelema Kaartin halli, joka valmistui vuonna 1906, mutta se purettiin vuonna 1958, koska tilalle haluttiin rakentaa moderni näyttelyhalli.  Kuvat ovat Helsingin Sanomien nettiartikkelista.

Majoituspakettiin kuuluvan illallisen olimme varanneet alkavaksi jo klo 17:30 eli samaan aikaan kuin kotonakin yleensä syömme pääruoan.  Pöytävaraus piti tehdä etukäteen, sillä näin haluttiin porrastaa asiakkaiden saapuminen ja oleskelu Krog Roba ravintolassa.

Henkilökunta käytti kasvomaskeja, pöydillä oli käsidesiä ja asiakkaat sijoittuivat ravintolasaliin siten, että turvavälit huomioitiin.  Ravintolasali oli sisustettu  tunnelmallisesti, mikä saattaa joskus olla vaikeaa, kun kyseessä on korkea ja avara tila. Sohvilla ja tuoleilla oli hyvä istua. Illallinen ja palvelu olivat erinomaisia.  Jos katsoi ateriakokonaisuutemme ja aamiaisen listahinnat, niin majoittumisemme oli melkein veloitukseton.

Kuhaa

Härkää

  Suklaakakkua

Vilkkaampina aikoina porrastetaan asiakkaiden saapuminen myös aamiaiselle, mutta tällä kerralla majoittujia oli hotellissa niin vähäisesti, että saimme mennä nauttimaan aamiaisemme ilman kelloon katsomista.  Suosituksena oli käyttää kasvomaskia, kun aamiasherkkuja valitaan noutopöydästä. 

25,- euron hintaan voi aamiaisen mennä syömään muutkin kuin hotellin asukkaat ja tarjontaa oli mukavasti. 

Torstai aamupäivän pakkaslukemat olivat yli 20 asteessa, mutta lähdin silti kävelylle leikkimään turistia. Onneksi olin varannut vaatteita riittävästi kerrospukeutumiseen ja huomasin ulkona, että kävelijät käyttivät sielläkin kasvomaskia.  Niinpä minäkin laitoin maskin kasvoilleni ja hengitysilma lämmitti mukavasti leukaa ja poskia. 

Valon tuoja, Talvisodan kansallinen muistomerkki 2017, Pekka Kauhanen,

takana puolustusministeriö

Entinen Radiotalo ja KHO:n toimitila 31.1.2021 asti

Näkymä Etelärannasta Katajanokan kärkeen

Korkein oikeus, Presidentin linna, takana Kalasataman tornit, Stora Enso

Pohjoisesplanadin rakennuksia mm. Helsingin kaupungintalo, Ruotsin suurlähetystö

Pakkasen ja koronan tyhjentämä Helsingin kauppatori, takana mm. Uspenskin katedraali

Nylands Nation osakuntatalo, ravintola Kaaele XII, Hotelli Rivoli Jardin

Arkkitehtuurimuseo, valmistunut Tieteellisten seurain taloksi ja ollut myös Helsingin Yliopiston voimistelulaitoksen toimipiste

Punanotkonkatu 2, uusi rakennus entisen Poliisitalon ja sitä entisen Valmetin pääkonttorin paikalla

Johanneksenkirkko

Entinen Puolustusneuvoston rakennus

Ilpon entinen koulu Poikanormaalilyseo nyk. Helsingin Normaalilyseo

Entinen tullihallitus

Entinen Helsingin puhelinyhdistyksen toimitalo

Erottajan paloasema, entinen pääpaloasema

Entinen Ilta Sanomien ja Helsingin Sanomien toimituksen sisäänkäynti

Kierroksen jälkeen oli mukavaa palata hotellihuoneeseen lueskelemaan ja laiskottelemaan.  Ennen poistumistamme klo 13 ehdimme vielä juoda Nespresso-päiväkahvit ja syödä edellisenä päivänä ostettuja eväitä. 

Kuvia on lisää Metkaamatkustelua kuvat sivustolla