Helsinki - hiidenkirnut Pihlajamäessä

Helsingistä on löydetty hiidenkirnuja yli 30:stä paikasta ja lisääkin niitä varmasti on.  Pihlajamäen hiidenkirnut löytyivät vasta vuosina 1993 ja 1994, kun oltiin jo räjäyttämässä kalliota Rapakiventien alikulun uutta luiskaa varten.  Muistan hämärästi uutisoinnin kirnujen löytymisestä ja iän määrityksestä.  Nyt löysin Helsingin Sanomien tilaajille luettavissa olevan jutun vuodelta 1995. 

Kirnut sijaitsevat vajaan viiden kilometrin päässä silloisesta asunnostamme ja nykyisestä kodistamme on niiden luo alle kolmen kilometrin pyörämatka. Nämä hiidenkirnut löytää helposti Rapakiventie 1:en kerrostalojen vierestä.  Pihlajamäen hiidenkirnut ovat Suomen vanhimmat yli 50 000 tai jopa yli 100 000 vuotta vanhoja ja ainoat tunnetut, jotka ovat syntyneet ennen viimeistä jäätiköitymistä. 

Hiidenkirnut ovat jääkausien aikana muovautuneita pyöreitä koloja kallioissa.  Ne ovat syntyneet jäätikön sulamisvesijokien koskiin ja putouksiin, jossa voimakkaan virran pyörteeseen jäänyt kivi alkoi kuluttaa kuoppaa kallion pintaan.  Arvioidaan, että Suomessa on ainakin 5000 hiidenkirnua, mutta tarkaa määrää kukaan ei tiedä, sillä niitä ei ole juurikaan tutkittu.

Pihlajamäen kirnut löysi luonnosta ja geologiasta kiinnostunut arkkitehti Sulo Savolainen, joka oli osallistunut Pihlajamäen suunnitteluun 1960-luvulla.  Kirnut rauhoitettiin vuonna 1995 luonnonmuistomerkkeinä.  Vuonna 2008 Helsingin kaupunki ja Pihlajamäki-seura järjestivät nimikilpailun ja yli tuhannen ehdotuksen joukosta valittiin nimet Aarnipata ja Rauninmalja.  Samana vuonna kirnut saivat myös katselutasanteet ympärilleen.    

Aarnipata on halkaisijaltaan 6,9 metriä ja sen suurin syvyys on 8,45 metriä.  Hiidenkirnut sijaitsevat Aarnikan alueella Aarnikan mäen juurella.  Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimeä Aarni ja sana viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen.

 

 

 Aarnipadan suurin jauhinkivi on halkaisijaltaan noin 1,6 metriä ja se painaa 6 tonnia.

 

Pienempi hiidenkirnu sai nimekseen Rauninmalja.  Sen halkaisija on 1,6 metriä ja syvyys 3,2 metriä. Rauni nimi on skandinaavinen laina ja tarkoittaa pihlajaa. Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan, jolle tavattiin juoda Ukonmaljoja hyvän sadon turvaamiseksi.

Pihlajamäen hiidenkirnuja kävimme Ilpon kanssa kuvaamassa pyörälenkillä torstaina 28.7.2022 ja sain idean koittaa löytää muitakin Helsingin hiidenkirnuja pyörä- tai koiralenkeillä.  

Blogijuttusarja Helsingin hiidenkirnuista sai jatkoa:

Käpylän hiidenkirnu
Roihuvuoren hiidenkirnut

 

Netissä surfatessani löytyi illalla 2.8.2022  Maisterintutkielma maantieteessä - Luonnonmaantiede
HIIDENKIRNUJEN ESIINTYMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVAT LUONNONMAANTIETEELLISET TEKIJÄT UUDELLAMAALLA  Tommi Kivikko 2022
Tutkielman sivulta 85 alkaen on luetteloitu yli 30 Helsingistä löytynyttä hiidenkirnujen esiintymää,  joten aivan kaikkien hiidenkirnujen luo eivät pyörä- ja koiralenkit taida osua.