Iisakkipään polku Saariselällä koirien kanssa (osa 5)

Iisakkipään polulle Urho Kekkosen kansallispuistossa lähdimme Päivikin ja koirien kanssa maanantaina 12.6.2023, kun Saariselän yöttömän yön agilitykilpailut oli viikonlopun aikana kisattu.  Mukaan kävelylenkille tuli kisojen yhtenä tuomarina toiminut Anne, jonka lento etelään lähti vasta alkuillasta.

 

Polun reittikartta ja kuvaus löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi sivuilta.  Polun voi kiertää kolmen tai seitsemän kilometrin pituisena.  Me lisäsimme loppuun vielä pätkän Aurorapolkua, joka onkin reitin alussa yhteinen Iisakkipään polun kanssa.  Kuljimme kaikkaan noin 8,5 km ja viivyimme matkalla nelisen tuntia hitaasti kiiruhtaen luonnonihmeitä katsellen. 

Ihmettelimme matkan alussa pieniä papanoita. Olimmehan nähneet Saariselän keskustassa hotellimme ja agilitykisapaikan lähellä poron kikkareita, jotka olivat lähes 5 cm halkaisijaltaan ja useampi kikkare saattoi olla kiinni toisissaan. Nämä olivat kuin kahvin papuja, vajaan yhden sentin kokoisia.  Samaa tavaraa olivat, vahvistui tieto kysymällä kotijoukoilta. Tunturissa oli ehkä talvipapanoita ja keskustassa pehmeämpää kesäjätettä.

Lenkin alkuosa oli ollut leveä kunnostettu soratie, joka oli yhteinen Aurorapolun kanssa.  Vähitellen polku kapeni ja maa-ainesta oli kulunut pois kivien ja juurien ympäriltä.

Polku oli merkitty hyvin noin 10 x 10 cm kokoisilla opastekylteillä, joten ilman kompassia ja karttaa selviää mainosti. Luntakin nähtiin vielä muutamassa painanteessa.

Seppo Leinosen selkeiden opastetaulujen avulla koitimme erottaa tunturikoivut ja vaivaiskoivut toisistaan. Valokuvissa taitaa olla vain tunturikoivuja.

Kasvienkin nimet selvisivät  kännykkäkuvaaja luontokuvajille Sepon opastetaulujen avulla.

Uuvana

Sielikkö

Iisakkipään 454 metriä meren pinnan yläpuolella olevalta huipulta näkyivät etelässä Nattastunturit, pohjoisessa Kaunispään laskettelurinteet ja retkeilijöiden kokoaman kivikasan vieressä pääsivät koirat ja emännät valokuvaan.

Tunturin huipulta lähdimme laskeutumaan alas kohti Pääsiäiskurua ja Saariselän keskustaa.  Reitin varrella oli paritkin portaat.

Päiväkahvit nautimme polun varrella, sillä onhan eväiden syöminen ulkona luonnossa yksi retkeilyyn liittyvistä mukavista puolista.

Komea kelo pääsi loppumatkasta kuvaan ja koiralenkillä piti myös koirat valokuvata kelon päällä seisomassa.

Nixi ja Niio

Nopsa

Rentukka

Loppumatkasta huomattiin Auroratuvan lähellä lämpömittari, joka kertoi iltapäivän lämpötilan.  Se oli oikein sopiva seniori-ikäisten kaupunkilaisten koiralenkille tuntureilla ja purolaaksoissa.

Reissusta tein yhteensä 12 postausta, jotka löytyvät linkkien takaa.

Automatkalla läpi Suomen koirien kanssa

Kempele levähdyspaikkana automatkalla pohjoiseen

Pohjoisessa autoilua, asumista ja agilityä

Saariselän Aurorapolku pohjoisen matkalla

 

Lenkki Kaunispäälle ja muita koiralenkkejä Saariselän alueella

Iisakkipään polku Saariselällä koirien kanssa

Kiilopään Kiirunapolku ja Vasapolku koirien kanssa

Rumakurun lenkki Saariselällä koirien kanssa

Saariselältä Rovaniemelle Tankavaaran ja Cafe Hariannan kautta 

Rovaniemen Ounasvaara, hyttyset ja mäkäräiset  

Rovaniemeltä Oulun Nallikarin kautta Tyrnävälle

Rokuan kansallispuistossa koirien kanssa

Käynti uusitulla Esplanadilla ja Hakaniemen hallissa

Miltä näyttävät uusittu kesäkatu Esplanadi ja Hakaniemen kauppahalli?  Niistä pääsin vihdoin ottamaan selvää hammaslääkärikäynnillä keskustassa ja pyörälenkillä Hakaniemeen. 

Espa kiinnosti varsinkin siksi, että viime syksynä näin jossakin ilmoituksen, että Helsingin kaupunki etsi osallistujia keskustan uusien kävely- ja pyöräilyalueiden kuntalaisraatiin. Ilmoitin olevani kiinnostunut asiasta ja sain ennen joulua viestin: 
"Sinut on valittu kuntalaisraadin jäseneksi!

Saimme melkein 100 ilmoittautumista, joista valitsimme 16 henkilöä raatiin. Raadin jäsenet edustavat tilastollisesti kuntalaisia iältään, sukupuoleltaan ja autonomistukseltaan. Lisäksi olemme valinneet raatilaisia eri puolilta kaupunkia postinumeroalueen perusteella. Myös suomen- ja ruotsinkielisyys on huomioitu. Kuntalaisraadin koko pyrittiin pitämään riittävän pienenä, jotta jokaisen raatilaisen ääni saadaan työpajoissa kuuluviin."

 

Tammikuun puolivälissä pidettiin tilaisuus, jossa keskusteltiin osallistujien toiveista ja tarpeista, kun oli ensin kuultu  mistä on kyse ja mikä on  kesäkatu.

 

"Kesäkatujen tarkoitus on kokeilla, millä keinoin voidaan toteuttaa viihtyisiä, käveltäviä ja rauhallisia paikalliskatuja

Kokemusten, palautteiden ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta on muodostunut käsitys, mistä onnistunut kesäkatukokonaisuus koostuu

 

Kesäkatujen tavoitteet

 

1. Käyttäjät kokevat, että kesäkadut parantavat kadun viihtyisyyttä

2. Ihmisten määrä ja heidän viipymä kesäkaduilla kasvaa toteutuksen myötä

3. Kesäkaduilla on positiiviset yritysvaikutukset ja ne kasvattavat Helsingin elinvoimaa

4. Kesäkatuja suunniteltaessa ja toteutettaessa aktivoidaan asukkaat, yrittäjät ja alueella

työskentelevät sekä huomioidaan heidän toiminta ja tarpeet

5. Kesäkadut tukevat liikenteen päästövähennysten saavuttamista

6. Kesäkadut tukevat pysäköintipolitiikan tavoitteita siirtää kadunvarsipysäköintipaikkoja maanalaisiin pysäköintilaitoksiin

7. Varmistetaan hyvä saavutettavuus kesäkaduilla ja niiden lähistössä

8. Kesäkaduista saavutetut hyödyt ylittävät niihin panostetut resurssit "

 

Esitin tilaisuudessa toiveen, että levennetylle Pohjois-Esplanadin terassialueelle pitää jäädä  ravitsemusliikkeiden  pöytien ja tuolien lisäksi tilaa myös penkeille, joille voi istahtaa ostamatta kahviloista tai ravintoloista mitään.  Asia oli ehkä jo kaupungin viranhaltijoillakin mielessä, mutta oli ilahduttavaa huomata, että erilaisia penkkejä on nyt Espalla runsaasti.   

 

 

 

Mielipidekirjoitteluissa on kritisoitu Espan palmuja, mutta ne ovat vain osa runsaasta ruukkukasvien lajistosta.  Arvostelijat eivät ole tainneet edes nähdä hienoja kasveja isoissa ruukuissaan.  Minkään kasvin ei ole tarkoitus kestää ulkona Helsingin talvea.

Etelä-Esplanadin pyöräilykaistat eivät valmistuneet suunnitellussa aikataulussa ja kuntalaisraadin tutustumiskäynti Espalle siirtyi elokuulle.  Niinpä minäkään en vielä käynyt katsomassa, missä vaiheessa pyöräteiden uusiminen on.

Vuonna 1914 avattu Hakaniemen kauppahalli oli useita vuosia suljettuna.  Se avattiin vihdoin vappuna sisäpuolelta täysin uusittuna.  Loppukevät ja alkukesä ovat olleet niin täynnä ohjelmaa, että teimme vasta tänään Ilpon kanssa ensimmäisen pyörälenkin Vanhankaupunginlahden ympäri ja kävimme Hakaniemen hallissa. 

Hallin yläkerrassa ovat säilyneet vanhat rakenteet ja osa vanhoista kauppiaista on palannut sinne mm. yksi alkuperäisistä yrityksistä M. Kurosen vaateliike.  Helsingin Sanomien tilaajat voivat lukea linkin takaa hallin 100-vuotispäivän tienoilla julkaistun jutun.  Liikkeen perustaja Maria Kuronen ei ole mitään sukua Ilpolle vaikka sukunimi onkin sama.





Aivan uusi toimija hallin yläkerrassa on Ravintola Lohtu, jossa tarjotaan lohdullista kasvisruokaa.

Tutun näköistä ulkomaalaisille turisteille tarjolla olevaa tavaraa on hallissa edelleen tarjolla.

Hallin alakerta on muuttunut enemmän. Sinne on lisätty nykyaikaista tekniikkaa, joka mahdollistaa kauppiaille mm. paremmat kylmäsäilytystilat. 

Ravintolatiloja on lisätty molempiin kerroksiin.  Pöytien valmiit kattaukset vesi- ja viinilaseineen pelästyttivät edes kurkkaamasta ruokalistaa siinä toivossa, että siellä olisi voinut nauttia nopean kohtuuhintaisen lounaan. Toivottavasti asiakkaita riittää uusitun hallin ravintoloissa ja kaupoissa.