Helsingin kesäkadut: Espa, Erottaja, Kasarmikatu, Lönkka

Päivälenkki koiran kanssa Helsingin kesäkaduille oli paikoittain kuin matka Euroopan metropoleihin aurinkoisena elokuun puolivälin arkipäivänä. Kerroin blogissa kesäkuussa osallistumisestani kuntalaisraatiin, jossa kerätään kokemuksia ja mielipiteitä keskustan uusista pyöräily- ja kesäkaduista. 

Raatilaisten piti kokoontua yhteiskävelylle kesäkuun puolivälissä, mutta osa uudistustöistä oli silloin vielä kesken ja niinpä kävely siirrettiin elokuun lopulle.  Olen valitettavasti tulevan kävelypäivän aikaan Jyväskylässä, joten kävin jo kävelyllä itsekseni ja kerron tässä kokemuksiani.

 

Raatilaisille oli lähetetty luettelo asioista, joita toivottiin pohdittavaksi:

- Millainen vaikutus uusilla järjestelyillä on ollut alueen viihtyisyyteen

- Koetko, että uusilla järjestelyillä on vaikutusta alueen turvallisuuteen

- Onko jotain, mistä pidät erityisesti tai päinvastoin et pidä

- Ajatuksia siitä, miten järjestelyjä voitaisiin parantaa

- Huomaatko muutoksia alueiden ilmanlaadussa ja/tai äänimaisemassa

Tulimme Nopsan kanssa bussilla Rautatieasemalle, josta kävelimme Mannerheimintielle Forumin ja Stockmannin nurkille.  Siellä on leveiden jalkakäytävien lisäksi myös hyvä pyörätie, jota pitkin olen pyöräillyt asiointireissuilla keskustassa. Pyörätiellä kulkeminen aiheuttaa hieman hämmennystä Hotelli Marskin edessä, jossa on taksiasema jalkakäytävän ja pyörätien vieressä. Pyörätie on merkitty kulkemaan kuvaussuunnasta katsoen puiden vasemmalle puolelle ja oikealla puolella on taksien asiakkaille tilaa nousta autoon tai jäädä siitä pois.  Kuvan pyöräilijä kuten moni muukin ajoi suoraan ja olisi saattanut törmätä avautuvaan taksin oveen tai asiakkaaseen, koska ei ollut ilmeisesti huomannut, että pyörätie kulki hotellin edessä lähempänä rakennuksen seinää.  

Hotellin kulman takaa kännyimme yksisuuntaiselle Lönnrotinkadulle, jossa pyöräilijöille on merkitty muutaman kymmenen metrin matkalle kaista kulkemaan keskellä katua ja sen jälkeen kaistamerkinnät pyöräilijöille jatkuvat kadun oikeassa reunassa.  Siellä saattaa kuitenin olla autoja pysähtyneenä, joten pyöräilijät eivät pysty kulkemaan heille osoitetulla kaistalla. En aivan ymmärrä näiden kaistamerkintöjen tarvetta, kun en tuolla säännöllisesti ajele. Taitavat liittyä takseille varattuun tilaan kadun reunassa.  Minulle riittäisi pyöräilijänä ja tuntuisi turvallisemmalta, että voisin ajella ilman erillisiä pyörätiemerkintöjä aina niin lähellä kadun oikeaa reunaa kuin se olisi mahdollista väistellen pysähtyneitä autoja.

Vanhan kirkkopuiston läpi kuljimme kohti Bulevardia ja sieltä Mannerheimintien ja Erottajan risteykseen.  Bulevardin molemmilla reunoilla on jalkakäytävät ja pyörätiet, mutta valitettavasti pyöräteillä on ikäviä toisesta materiaalista tehtyjä koristeraitoja, jotka eivät tunnu mukavalta, kun ajaa pyörällä. Mainitsenpa nyt senkin, että vanhat kauniit nupukivijalkakäytävät eivät ole kovin mukavia kävellä, jos jalat alkavat olla huonossa kunnossa ja rollaattorin kanssa niillä kulkeminen taitaa olla hankalaa.

 

Bulevardin kulmasta nousee Erottajalle pyörätie keskellä katua samaan tapaan kuin Lonnrotinkadulla.  Onhan se tietysti autoilijoille selvä merkki, että pyöräilijät on huomioitava, mutta kun pyörätie päättyy muutaman kymmenen metrin päässä niin en aivan ymmärrä tuon lyhyen pyörätiepätkän tarvetta.

Sähköpotkulautojen käyttöön en ole tutustunut ollenkaan, mutta ilahduttava yllätys oli, että nyt ne on useimmiten jätetty niille varattuille paikoille eikä niitä ole pitkin poikin jalka- ja pyöräteitä vaikeuttamassa muiden liikkumista, kuten aikaisempina kesinä.

 

Erottajan yläpäässä ilahduttivat kukkaistutukset ja penkit, joille huonompijaltaiset voivat istahtaa.  Kasvien istutuslaatikoita on nykyään myös kadun reunassa niillä paikoilla, joilla muuten saattaisi olla pysähtyneitä tai pysäköityjä autoja. Pysähtymispaikkoja ei taida olla riittävästi tai ainakaan oikeissa paikoissa, koska autoja näkyi myös kielletyillä paikoilla.

 

Erottajan Kolmikulmapuiston kohdalla kuten useassa muussakin paikassa oli tietoa Kesäkaduista.  Ravintoloille vuokrattujen terassialueiden lisäksi kadun varrella oli uusia kukkaistutuslaatikoita sekä  uusia penkkejä, joiden istumamukavuus ei ole paras mahdollinen.  Penkeissä istuimet ovat niin syviä, ettei mukavasti nojaaminen ole mahdollista. 

Huomioni ei kiinnittynyt puiston nurkilla pyöräteihin, ehkä ne oli sijoitettu puiston toiselle reunalle.

Kävelymme Nopsan kanssa jatkui Yrjönkadun uusittua jalkakäytävää pitkin kohti Koulupuistikkoa ja Designmuseota. Kadun reunassa oli myös uuden asfalttipinnan saanut osa, jossa pyörällä on helppo ajaa.  

Koulupuistikossa on Ville Vallgrenin veistos Topelius ja lapset sekä tuuheiden puiden alla varjossa penkkejä, joille on miellyttävää istahtaa.

Designmuseon eteen oli rajattu oleskelutila uudenlaisella vehreällä meluseinäkkeellä, jonka toimivuutta en lyhyellä ohikävelyllä jäänyt testaamaan.  Huomioni kiinnityi taas lautarakenteiseen selkänojalla varustettuun penkkiin, jonka istumamukavuutta suunnittelija ei ole tainnut itse kokeilla. 

Aukiolla oli onneksi myös suosikkejani - koivunjalkapenkkejä, jotka ovat tukevia raskaine metallijalkoineen ja niiden istumamukavuus on hyvä. Olipa siellä myös kasvien istutuslaatikkoon yhdistettyjä penkkejä, pöytä-penkki yhdistelmiä, keinupenkkejä ja muitakin istuimia, joissa istumalla on mukava levähtää.

Pikku Robaa pitkin kävelimme Kasarmikadulle ja ilahduin taas siitä, että sähköpotkulaudat olivat yhdessä kasassa kadun varrella.

Kasarmikadulle on lisätty runsaasti uusia lautarekenteisia kasvien istutuslaatikoita ja erilaisia penkkejä sekä tasoja, jotka eivät valitettavasti houkuttele ainakaan minua istahtamaan.  Osa tasoista on niin korkeita, että ne soveltuvat vain nojailuun vai mikä lie niiden tarkoitus sitten onkaan. Suurempia ja pienempiä roska-astioita näyttää keskustassa olevan tasaisin väliajoin ja se on hyvä asia. Mukavaa on myös se, että yksisuuntaisella Kasarmikadulla polkupyöräily on sallittu molempiin suuntiin. Nupukivikadulla pyöräilynopeudet pysyvät alhaisina koska työmatka- ja asiointipyöräilijät valitsevat varmasti muunlaiset reitit pyöräilylleen.

Eteläespan ja Kasarmikadun risteyksen polkupyöräparkki saisi olla suurempikin sillä onhan Espan pyörätie nyt niin hieno, ettei ole muuta estettä asiointipyöräilyyn näille seuduille kuin turvallisten pyöräparkkien vähäisyys.

Espan puisto on aina ollut yksi suosikkipuistojani Helsingin keskustassa. Siellä tosian tuntuu kuin olisi ulkomailla, kun puistossa on monenlaisia liikkuvia myyntikärryjä, kauniita istutuksia ja Pohjoisespan kauniita rakennuksia.

Autoruuhka Pohjoisespalla yllätti keskellä arkipäivää ja sitä ei helpottanut jakeluliikenteen auto, joka oli pysähtynyt ilman kuljettajaa vajaan kahden metrin päähän suojatiestä. Suojatie alkoi aivan kuvan alareunan kohdalta. Onneksi ylitimme kadun puiston puolelta kohti Pohjoisespan jalkakäytävää, sillä ison auton ohi kulkeminen toiseen suuntaan olisi ollut hyvin vaarallista.

Pohjoisespan jalkakäytävillä on tullut kesän aikana kuljettua useammankin kerran ja siellä on mielestäni hyvinkin viihtyisää erilaisten kasvi-istutustenja penkkien luodessa tunnelmaa.

Ja vielä ehdin pari kertaa ihastella Kluuvikadulla sähköpotkulautojen pysäköintiä niille osoitetuille paikoille ennen kuin käännyimme kadun päädyssä Yliopistonkadulle.  Ihastuttava loppukesän tunnelma jatkui, kun lounastajat täyttivät ravintoloiden terassit.

Keskuskadulla Ateneumin vieressä kiinnittyi vielä huomio pyöräparkkien liian pieneen määrään.  Onneksi löytyy aitoja, joihin pyörät voi kiinnittää.

Uudet kesäkadut istutuksineen ja levähdyspaikkoineen ovat tervetullut lisä keskustaan ja Pohjoisesplanadin pyörätie lisää varmasti pyöräilijöiden turvallisuutta.