lauantaina, elokuuta 18, 2018

Turistina Porissa


Pori osoittautui mielenkiintoiseksi ja kauniiksi kaupungiksi, vaikka kesän tapahtumat Asuntomessut, Pori Jazz  ja Suomi Areena olivat jo elokuun puolivälissä ohi. Tärkeintä reissussa oli entisten mahtavien kollegoiden tapaaminen. Lisää kuvia löytyy Metkaamatkustelua.kuvat sivustolta

Helsingistä Poriin kotitilalleen palannut Tiina ja poikansa toimivat oppainamme.  Aloitimme kaupunkiin tutustumisen keskiviikkona 15.8. Käppärän hautausmaalta ja siellä olevasta Juseliuksen mausoleumista, jonka liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti yksitoistavuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen hautamuistomerkiksi.  Wikipedia kertoo: Arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä rakennus on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja se on kuuluisa erityisesti Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemista seinämaalauksistaan. Sigrid Juséliuksen lisäksi vuonna 1903 valmistuneeseen mausoleumiin on myöhemmin haudattu myös hänen isänsä.
Hautausmaalla ohitimme myös Ilkka Lipsasen eli Dannyn vanhempien haudan ja googlen avulla tuli tarkistettua tietoja August ja Erkki Lipsasesta, kauppaneuvoksia ja porilaisia merkkihenkilöitä molemmat. 
Porin keskustan kävelykaduilla kiinnittivät huomiota lukuisat ravintolat.  Eihän meillä ole Helsingissäkään ravintolatiheys niin suuri :)  :) .






Keskustassa oli myös hauskoja patsaita, kuten kuvanvestäjä Kerttu Horilan pronssiin valettu ja panssariväreillä maalattu teos Maire, joka kuvaa puiston penkillä istuvaa naista sekä Pertti Mäkisen Toriparlamentti kauppatorin keskellä.
Porin raatihuone sijaitsee Hallituskadun varrella. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Rakennus on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia ja arvoa korostaa sen edessä avautuva historiallinen Raatihuoneenpuisto.  
Porin raatihuone ja Raatihuoneenpuisto ovat osa vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa. Ne kuuluvat myös niin sanottuun Kivi-Poriin, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. (Wikipedia)
Porin kaupungintalo tunnetaan myös nimellä Junneliuksen palatsi.  Se jäljittelee venetsialaistyylistä renessanssipalatsia. Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä johtaja Hugo Rosenlew vuosina 1894-1895. 
Ennen kaupungintalona olemistaan palatsi toimi yksityisasuntona. Alun perin ensimmäinen kerros oli Robert Junneliuksen ja hänen vaimonsa Ellen Junneliuksen (os.Rosenlew) asunto, ja toinen kerros konsuli Rosenlewin asunto. Perimätietojen mukaan Junnelius halusi vakuuttaa Ellenin suvun siitä, että Ellen oli valinnut itselleen juuri oikean puolison. Junnelius ei näin ollen halunnut rakennuksen kustannuksissa säästellä, ja lähettikin arkkitehti Krookin ottamaan Venetsian  ja Firenzen palatseista oppia. Krook suunnitteli talosta kolmikerroksisen, joissa jokaisessa kerroksessa oli tilaa noin 600 neliömetriä.
Vuonna 1900 Robert Junnelius kuoli aivohalvaukseen, ja vuonna 1902 Ellenin veli, vuorineuvos Erik Rosenlew, muutti puolisonsa Karinin (o.s. von Frenckell) kanssa palatsin kolmanteen kerrokseen. Hugo Rosenlew puolestaan menehtyi vuonna 1912, jonka jälkeen Karin Rosenlewin veli, Rafael von Frenckell , osti palatsin kolmannen kerroksen ja muutti sinne 1917. Von Frenckell kuitenkin muutti Helsinkiin jo vuonna 1923, jolloin keskimmäisestä kerroksesta tuli vuokrattavaa tilaa.
Karin Rosenlew jäi palatsin viimeiseksi asukkaaksi. Hän asui siellä vielä senkin jälkeen, kun Porin kaupunki oli rakennuksen vuonna 1963 ostanut. Karin Rosenlew kuoli vuonna 1967. (Wikipedia)
Poria pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana, sillä Kansallisteatterin edeltäjä Suomalainen Teatteri antoi ensimmäisen näytäntönsä Porissa Hotelli Otavan teatterisalissa 13. lokakuuta 1872. Teatteri viipyi kaupungissa seitsemän viikon ajan, jonka jälkeen se toimi kiertueteatterina ympäri Suomea, kunnes asettui pysyvästi Helsinkiin.
Porin Teatteri on suomenkielinen ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin.
 Teatteri toimii kaupungin keskustassa vuonna 1884 valmistuneessa teatteritalossa, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista. Uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. (Wikipedia)
Kokemäenjoen rannassa sijaitseva arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelema vaaka- ja pakkahuone rakennettiin vuosina 1858–1860. Vuosisadan loppuun mennessä se kävi jo ahtaaksi ja rakennusta laajennettiinkin vuonna 1897 arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustusten mukaan. Pakkahuone sai laajennuksessa nykyisen muotonsa, johon kuuluvat muun muassa päätyihin valmistuneet kaksikerroksiset tornit. Heidekenin alkuperäinen suunnitelma oli tyyliltään uusrenessanssia, mutta Nyströmin uudistusten jälkeen rakennus edustaa lähinnä jälkiklassismia. Rakennuksessa sijaitsee nykyään Porin taidemuseo. (Wikipedia)
Taavi-nimistä ponttoonisiltaa pitkin siirryimme Kirjurinluotoon.  Silta on saanut nimensä lautturi Taavi Koskisen mukaan, joka ajoi aikoinaan Kirjurinluotoon kulkevaa lauttaa. 
Etelärantaa vastapäätä sijaitseva Kirjurinluoto on Porin keskuspuisto.  Se on suosittu kaiken ikäisten ulkoilupaikka. Kirjurinluodolla pidetään mm. Pori jazz -festivaalit. Kirjurinluoto on yksi useista Porin keskustan tuntumassa sijaitsevista Kokemäenjoen luodoista. Se kuului 1800-luvulla kaupungin notaarin eli kirjurin luontoisetuihin, josta luoto myös on saanut nimensä. Samalla tavoin on nimetty muitakin alueen luotoja, kuten Pormestarin- ja Raatimiehenluodot. (Wikipedia)
Parinkymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta luoteeseen sijaitsevat kuuden kilometrin pituiset Yyterin hiekkarannat. Siellä kävimme kahlailemassa .  
Matka jatkui kohti Reposaarta ja ohitimme Reposaaren tuulipuiston. Suomen Hyötytuuli rakennutti vuonna 1999 Suomen ensimmäiset teollisen kokoluokan tuulivoimalat Poriin, Meri-Porin alueelle.
Reposaaren tuulipuistoalue on tuuliolosuhteiltaan erinomainen, sillä tuulen keskinopeus on noin 7,3 metriä sekunnissa. Tuulivoimalat on sijoitettu satamaan ja teollisuusalueelle, valmiin infrastruktuurin ääreen, hyvässä yhteistyössä alueen asukkaiden ja teollisuuden kanssa.
Reposaaressa kävimme Junnilan kauniin Ankkalinna-lammen rannalla ja kiipesimme pienen kylpylähuoneen terassiparvekkeelle. 

Reposaari on kiehtova pienoiskaupunki, jossa kaikki peruspalvelut ovat lähellä. Kirkkokadun eteläpäässä on Reposaaren kuusikulmainen kirkko, joka valmistui vuonna 1876. Se on norjalaistyylinen tunturikirkko, jonka suunnittelijaa ei tiedetä, mutta tiettävästi piirustukset tilattiin Tukholmasta.   Reposaaren kirkossa vihittiin avioliittoon tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tammikuussa 2009. 
Mielenkiintoisen Poriin tutustumisen jälkeen kävimme syömässä The Merry Monk Gastrpubissa.  Fish and chips, halloumi ja chips ja salatti täyttivät vatsat niin, ettei Tiinan suunnittelema iltapala enää mahtunut kenenkään vatsaan.

Torstaina 16.8. ajelimme mm. Lyttylän kartanolle.  Wikipedia kertoo: Se perustettiin vuonna 1614, kun kuningas Kustaa II Adolf antoi Lyttylän ja Kellahden kylät läänitykseksi ratsumestari Otto Johan Grothusenille. Kartanon muita omistajia olivat muun muassa Eneskjöldin suku, vapaaherra ja Vaasan läänin maaherra Karl Konstantin de Carnall sekä kauppaneuvos Fredrik Frans Wallenstråle. Viimeinen omistaja oli tanskalainen liikemies Valdemar Heyman, joka myi kartanon maat torppareilleen vuonna 1900.
Lyttylän kartanon tyhjilleen jääneeseen päärakennukseen perustettiin kansakoulu vuonna 1906 ja sen yhteyteen kirjasto vuonna 1955, mutta molemmat lakkautettiin 1970. Nykyään päärakennus on Porin kaupungin omistama ja se on paikallisen kiinteistöyhdistyksen käytössä. Myös Otsolan kansalaisopisto järjestää rakennuksessa kursseja.
Päärakennus on rakenteista löytyneen vuosiluvun perusteella valmistunut 1896. Paikalla on aiemmin ollut pienempi rakennus. Päärakennuksen pelastamiseksi alueen asukkaat ovat vuonna 2014 perustaneet Pro Lyttylän Kartano ry:n, joka ostaa rakennuksen kaupungilta ja kunnostaa sen.

Tiinan kotitalo ja sen kaunis pihapiiri ansaitsisivat tulla esitellyksi jossakin sisutuslehdessä. Niin paljon siellä oli kauniita yksityiskohtia. Kiitokset kutsusta Poriin Tiina ja seurasta Sirpa ja Merja. 








2 kommenttia:

  1. Hauskaa, että joku on uskaltanut lähteä Poriin. En ole ikinä aikaisemmin lukenut noin ernomasta (murresana!) esittelyä Porista.Olen ehta Porin karhu vaikka muutinkin sieltä pois muutaman päivän ikäisenä.Vanha rakkaus ei ruostu. Hehkutan Poria jokaiselle tutulleni, mutta yleensä turhaan. Päijänteen itäpuolella asuville Pori on kai "ulkomailla" samalla tavalla kuin minulle ne heidän asuinpaikkansa. Päijänne pitää kiertää joko etelä- tai pohjoispuolelta. Pori on parempi kuin maineensa. Muualta tulleet eivät tiedä, että porilaisilla ja satakuntalaisilla on hersyvää huumoria, koska eivät ymmärrä murretta. Vitsit ja sutkaukset kerrotaan niin vakavalla naamalla ilman ilveilyä, että tyhmempi kekkaa sen vasta ylihuomenna.Satakunnan museossa kannattaa käydä ainakin perehtymässä Suomen varhaiseen asuttamiseen Kokemäen rannoilla. Euran hautalöydöksiä tutkiessa kaikkoavat kansallisromanttiset kliseet "saarijärvenpaavoista" ja vihamielisistä viikingeistä. Minulle Pori on edelleen ellei maailman niin ainakin Suomen paras kauppapaikka, ja siellä on pakko käydä aina, kun olen käymässä Koti-Suomessa.Porille ei ole varteenotettavaa kilpailijaa ennen Vaasaa,Tamperetta ja Turkua, ja porilaiset kauppiaat osaavat myydä kitsaille maalaislle. Minun varhaiset muistoni kauppamatkoista onnikalla Poriin on "Puu-Pori" torin ympärillä. Purkutalojen rinnalle oli kai pakko rakentaa noita "moderneja" 1960-luvun rumiluksia, joita nyt taas puretaan ja rakennetaan uusia moderneja rumiluksia. Eteläranta, Raatihuoneenpuisto ja Kirjurinluoto ovat onneksi säilyneet. Kirjurinluodolla käytiin serkun kanssa uimassa vaikka ei ollut edes uikkareita mukana, mutta hauskaa oli. Serkkutyttö selitti, että ei väliä. Eihän täällä sinua kukaan tunne ja voit uida alushoususillasi. Lapsen logiikasta tuli minulle hyvä ohjenuora lopuksi elämääni.:) Noista maalaistaloista huomaa, että Satakunnassa ei ole nälkää nähty.Eivät turhaan laula:"Kauas missä katse kantaa yli peltojen..." Pas poiketen.

    VastaaPoista
  2. Kiitokset kommentista! Pori on tosiaankin mielenkiintoinen ja kaunis kaupunki vaikka emäntämmekin vähätteli paikkakuntaa sanomalla, ettei siellä ole mitään erikoista katsottavaa. Emäntä kuitenkin tunsi synnyinkaupunkinsa ja kertoi paljon mainioita tarinoita kaupungin merkkihenkilöistä ja rakennuksista. Katseltavaa ja kerrottavaa jäi kuulemma uuttakin vierailua varten.

    VastaaPoista