perjantaina, toukokuuta 13, 2022

Italia - Napoli 2022

Näe Napoli ja kuoleta pankkikortit ja puhelin.  Keväinen matka Napolinlahdelle toteutti Ilpon toiveen, ettei aina tarvitse keksiä mitä tekisi ruoaksi ja oman toiveeni, ettei aina tarvitse pestä pannuja ja kattiloita, vaikka matkan aikana kaksi pankkikorttia ja yksi puhelin olikin kuoletettava.

Tiistain 10.5.2022 Facebook-päivitykseni kertoi kavereille:  "Ei tarvitse tulla Napoliin toista kertaa.  Kun astuttiin Sorrentossa Napoliin vievään lauttaan, pyysi henkilökuntaan kuuluva miekkonen kahdesta isosta matkalaukusta kuljetusmaksua 5,- euroa. Kaivoin kolikot pienestä kangaskukkarosta, jossa oli hiukan yli viiden euron kolikkomäärän lisäksi omassa vetoketjutaskussaan kaksi  pankkikorttia ja henkkarit sekä toisessa taskussa neljä viidenkympin seteliä. Laitoin kukkaron takaisin pienen olkalaukkuni sivutaskuun, mutta hetken kuluttua sitä ei ollut siellä. Menin heti kysymään miekkoselta näkikö hän kukkaron mahdollisesti putoavan. Tämä selitti silmät pyöreinä, ettei tiedä kukkarosta mitään. Näytti olkalaukkuaankin, että se on ihan tyhjä. Jälkeenpäin ajatellen tuntuu oudolta, että lukku oli tyhjä.  Olisihan siellä pitänyt olla matkalaukkulappuja ja niita rahoja, joita oli matkustajilta kerännyt. 

Osa kanssamatkustajista rupesi etsimään kukkaroa kanssani laivan käytäviltä ja roskiksista.  Joku sanoi, että monesti taskuvarkaat tyhjentävät vain kukkarosta rahat ja heittävät sen sitten roskiin.  Kukkaroa ei löytynyt mistään. Kuoletin kortit saman tien puhelulla ja se kävi helposti.

Saavuimme reilun puolen tunnin merimatkan jälkeen Napolin Beverellon satamaan.   Menimme kahville odottamaan, että kello tulee 12, jolloin voisimme siirtyä läheiseen Skyhouse Beverello majapaikkaamme. Räpläsimme molemmat puhelimiamme ja lähdimme kävelemään kohti majaa. Perillä Ilpo rupesi kysymään, missä on puhelimensa, jonka oli laittanut repun vetoketjulliseen sivutaskuun. Ei löytynyt. Soitin siihen. Hälytti kerran ja lakkasi.  Soitin uudestaan ja kuului viesti: yhteyttä valitsemaane numeroon ei saada. Niinpä piti soittaa Elisalle ja kuolettaa puhelinkin."

Kahden viikon lomamme viimeiset päivät Napolissa saivat ikävän alun, mutta onneksi Napoli näytti myös toisenlaiset kasvonsa, joten loppujen lopuksi jäi tunne, että kyllä sekin kaupunki kannatti kerran nähdä.

Olin varannut Napolin majapaikkamme Skyhouse Beverellon Booking.comin kautta.  Se on pieni neljän majoitushuoneen yksikkö kerrostalon seitsemännessä kerroksessa Via Cristoforo Colombon varrella.  Käyntiosoite on Via G. Melisurgo 4, Gate B  eli porras B.  Omistaja asuu samassa yhteydessä ja hän näytti kuinka hänen asuntoonsa mennään eteiskäytävän päässä olevan peilillä päällystetyn oven takaa.

Huoneemme ei ollut koolla pilattu, mutta riitti mainiosti reissun kahdeksi viimeiseksi yöksi.  Sisustuksessa oli hauskoja yksityiskohtia.  Huoneen katto oli tummansininen ja kylpyhuoneen ovi oli päällystetty peilillä.  TV oli integroitu peiliin. Tämä oli ainoa reissumme majapaikka, jossa oli sekä jääkaappi että vedenkeitin.




Kylpyhuoneen suihkukaappi toi mieleen aikakoneen tai avaruusaluksen.

Tällä reissulla Ilpolle oli tärkeintä, että huoneissa on parveke ja merinäköala ja vieläpä näkymä Vesuviukselle, jos suinkin mahdollista.  Napolissa Vesuvius näkyi sataman takana.


Majoittuessamme, meillä ei ollut isännän kanssa yhteistä kieltä, mutta hänellä oli puhelimessaan käännösohjelma.  Kun hän puhui puhelimeensa niin sanat ilmestyivät italiankielisenä kirjoituksena näytölle ja hetken kuluttua teksti tuli englanniksi.  Kun minä puhuin englantia, tuli puhelimeen englanninkielinen teksti ja se muuttui italiankieliseksi.  Näin saimme kommunikoitua mainiosti.  

Olin huomannut Sorrentossa, että taksinkuljettajilla oli sellainen ohjema puhelimessaan, että sanottuaan hotellin nimen, tuli puhelimeen tekstinä nimi ja hetken kuluttua kartta, joka neuvoi tien perille. Palatessamme Vantaan lentoasemalta kotiin, huomasin taksinkuljettajan käyttävän samaa ohjelmaa ja kuulin, että sellainen on ollut käytössä jo jonkin aikaa.  Minä huomasin tällaisen ohjelman olemassaolon vasta tällä matkalla.

Laitetaaanpa vielä talteen kuva rakennuksesta, jossa huoneemme sijaitsi ja näkymä parvekkeelta kadulle, joka kuvanottohetkellä oli harvinaisen ruuhkaton.  Videolla näkyy tavallisempi tilanne. Tällä kadulla olivat ainoat liikennevalot, joihin lyhyen Napolin vierailun aikana törmäsin.  Valoja eivät noudattaneet paikalliset jalankulkijat eivätkä aina autotkaan ja katujen ylittäminen vaatikin tarkkaa ympäristön seuraamista.  Autot saattoivat antaa tilaa suojatien kohdalla kadun ylittämiseen, mutta lukuisat skootterit ohittivat jalankulkijat edestä tai takaa vauhtia hiljentämättä.

Iltapäivällä lähdin kävelemään kohti Espanjalaisia kortteleita Via Toledon länsipuolelle.  Olin lukenut eri blogeista, että se on alue, jossa kannattaa käydä, jos Napoliin tutustumiseen on vain vähän aikaa. 



 





Casa Maradonan sijainti Via Emmanuele de Deo-kadun varrella näkyi jo kaukaa. Muidenkin rakennusten seinillä oli paljon erilaisia muraaleja. 
 


 




Pyykit roikkuivat kodikkaasti ikkunoiden ja parvekkeiden vieressä ja pieniä minimarketteja oli lähes joka toisen rakennuksen pohjakerroksessa.





Iltapäivän kävelyretkellä olin huomannut, että majapaikkamme lähellä on muutama mukava ravintola, mutta syömään lähtiessämme emme löytäneet tätäkään kujaa.   

Ajauduimme hiukan kauemmaksi pienelle kadulle, jonka keskellä oli katoksen alla muutamia pöytiä  ja Trattoria Strittstritt oli kadun varren rakennuksen pohjakerroksessa.  Jäimme syömään ulos.  Pääruoaksi Ilpo valitsi  grillattuja mereneläviä ja sai ilmeisesti tonnikalaa ja jotain muuta kalaa sekä pari jättilaiskatkarapua, lisukkeena oli joku paikallinen kypsytetty vihreä kasvisherkku.  Minä otin  paistettua tonnikalaa mantelilastujen kera, lisukkeena vihreää salaattia.  Vesien kanssa lasku oli alle 40,- euroa. 




Keskiviikko 11.5.2022

Majapaikan isäntä oli kattanaut italialaisittain monipuolisen aamiaisen klo 8 alkaen. Tarjolla oli bruschettoja, ilmakuivattua kinkkua, paahtoleipää, jonka isäntä itse paahtoi valmiiksi, paria erilaista mehua, jugurttia ja maissilastuja sekä makeita täytettyjä croissantteja, hilloja, Nutellaa, joka muuten on italialainen keksintö (luin asiasta matkalla Ella Kannisen kirjasta Minun Italiani). 



Aamupäivallä lähdimme Hop On Hop Off kaupunkikierrokselle, jonka päätepysäkki oli  majapaikan lähellä Castello Nuovon vieressä.  Kierroksia oli kaksi erilaista ja hinta molemmista yhteensä 24,- euroa / henkilö.  Kierroksen aikana näimme ja kuulimme selostuksia kaupungista melko monipuolisesti ja saatu ensivaikutelma parani.







 

Yksi ennestään tuttu paikkakin ohitettiin, nimittäin Napolin päärautatieasema, jonne saavuimme Roomasta vajaat pari viikkoa aikaisemmin 28.4.2022 ja lähdimme sieltä silloin taksilla kohti Beverellon satamaa ja edelleen Ischian saarelle.



Kierroksella kiinnitti huomiota yksityiskohta, jonka näimme jo tulopäivänä  taksimatkalla juna-asemalta satamaan.  Liikennevaloissa oli henkilöitä, jotka pesivät valoihin pysähtyneiden autojen ikkunoita, myivät nenäliinoja ja kyniä.  Samaa olen nähnyt muissakin suurkaupungeissa vuosia sitten.



Kierroksen suunnatessa kohti kaupungin länsiosia nähtiin rantaa ja maaston korkeuseroja.


Merellä näkyi pienenä minun silmiini laiva, mutta Ilpo oli katsonut sitä kiikarilla huoneemme parvekkeelta ja kirjoitti FB-sivulleen: "Napolinlahdella on USA:n lentotukialus USS Harry S. Truman. Ainakin siinä on USAn lippu ja numero 75. Ilma-aluksia on 100, miehistöä melkein yhtä paljon kuin Kuhmon kunnassa asukkaita."

  

 

Kierroksen loppupuolella nähtiin toinenkin linna Castel dell´Ovo.

Huoneessa nautittujen päiväkahvien jälkeen lähdin nähtävyyksien bongausreissulle etsimään Galleria Umberto I ostoskeskusta, joka oli muutaman sadan metrin päässä majapaikastamme vastapäätä oopperataloa, heti Castel Nuovon jälkeen.  Muutama valokuva ostoskeskuksen upeasta lasikatosta ja mosaiikkilattiasta tuli otettua, mukana jopa selfie. Kasvomaskit olivat Italiassa vielä tärkeä ja pakollinen asuste. Jopa kiertoajelubussin yläkerran katottomassa tilassa piti käyttää maskia. 

Seuraava bongauskohde löytyi kävellen Via Toledoa pitkin Toledon metroasemalle, jonka on sanottu olevan yksi maailman kauneimmista.  Se oli kuitenkin pieni pettymys, mitähän mahdoin odottaa?




Paluumatkalla majapaikalle löysin onnekseni supermarketin, josta sain tyttärille koiranhoitotuliaiseksi toiveidensa mukaan italialaista hunajaa ym. syötävää. Limoncellot jäivät ostamatta Ischialta ja Sorrentosta ja Napolin kaupassa en törmännyt sellaisiin pulloihin.

Illallispaikka löytyi vajaan sadan metrin päästä sivukadulta majapaikan läheltä. Trattoria Pizzeria Castelnuovo täyttyi vähitellen viimeistä pöytää myöten ja palvelu sekä ruoka olivat erinomaisia.  


Ravintolan menu oli nähtävillä vain QR-koodin avulla omasta kännykästä. Onneksi tarjoilija auttoi, sillä olin jättänyt oman kännykkäni huoneeseen, ettei sekin katoaisi. Alkupalaksi otimme tarjoilijan suositteleman Mozzarella di Bufala in crosta annoksen ja pääruoaksi halusin napolilaista pizzaa.  Luotin tarjoilijaan, kun hän ehdotti talon pizzaa ja Ilpo valitsi talon pasta-annoksen.

Ilpolle tuotiin ennen spagettiannoksen syöntiä ruokalappu kaulaan ja se tosiaan oli tarpeen.
  Ruokalappu vietiin myös naapuripöytään spagetin syöjälle.
Illallisen hinta vesineen oli vajaat 40,- euroa.

Kävellessämme  takaisin majapaikkaamme, kiinnitti huomiota metallikaihtimin suojattut pienten liikkeiden ikkunat.  Tätä on näkynyt kyllä muuallakin, mutta tuntuu surulliselta, että tällaiseen pitää turvautua liiketilojen pitämiseksi koskemattomina yön tunteita.

Torstai 12.5.2022 

Olimme pyytäneet majapaikan isäntää tilaaman meille taksin lähtöaamuksi klo 7.30.  Hän lupasi tehdä sen,  kun samalla kertoi, että aamiainen tarjoillaan vasta klo 8.00 alkaen.  Kuvittelin, että isäntä olisi tullut puoli kahdeksan tienoissa katsomaan, kun lähdemme ja kertomaan taksista, mutta ei näkynyt isäntää eikä taksia kadulla.   Menin kadun kulmassa olevaan kahvilaan ja kysyin voisivatko tilata taksin, mutta tarjoilija sanoi, että tässä on taksinkuljettajia.  Sovin yhden kanssa kuljetuksen lentokentälle ja hinnaksi 30,-.  Kuljettaja lähti kanssamme kohti autoa ja huomasimme, että viereisellä kadulla oli taksiasema ja takseja rivissä.  Autoa ei olisi tarvinnut tilata etukäteen.

Kaikesta huolimatta Napoli kannatti nähdä vaikka sinne ei ole tarvetta mennä toistamiseen.  Matkakokemukset kotiovelta Ischian hotelliin, Ischialta, Sorrentosta, Herculaneumista ja Caprin veneretkeltä tulevat blogiin vähitellen. 

Keväisen Napolinlahden reissumme postaukset löytyvät linkkien takaa: 

Ischia 2022 ja matka Rooman kautta Ischialle

Ischia saarikierros taksilla 2022

Sorrento 2022

Ei Pompeiji vaan Herculaneum 2022

Veneretki Caprin ympäri 2022

Napoli 2022  

4 kommenttia:

  1. Kiitos blogista! Löysin vasta koko sarjasi kaikista matkakohteista. Sieltä on hyvä etsiä neuvoa, jos oma reissu suuntautuu samoille paikoille.

    VastaaPoista
  2. Hei blogin lukija, mukavaa että löysit blogini ja kiitokset kommentista. Toivottavasti saat jutuista vinkkejä omille matkoillesi. T. Eila

    VastaaPoista
  3. Onpa todella kurja tuo luottokortti- ja kännykkäepisodi. Vaikka isoa vahinkoa ei edes sattuisi, niin itselleni jää kyllä siitä harmistunut fiilis ainakin joksikin aikaa ja se hieman sitten varjostaa aina mielikuvaa koko paikasta, vaikka kyse olisikin vain yksittäisestä henkilöstä / tapauksesta, joka olisi periaatteessa voinut sattua missä tahansa.

    Noita liikennevaloissa ikkunanpesijöitä, tavaroiden tms. myyjiä tai vain temppuilijoita tosiaan tulee aika paljonkin vastaan. Usein ovat varsin harmittomia onneksi.

    VastaaPoista
  4. Tämä taskuvarkaiden uhriksi joutuminen oli meillä ensimmäinen kerta ja sinänsä hyvä muistutus, että koskaan ei voi olla liian huolellinen.

    VastaaPoista