Rovaniemen Ounasvaaralle saavuimme agilityn ansiosta, kuten myös viime kesänä agilityn SM-kisoihin. Tänä vuonna Ounashallissa järjestettiin Junioreiden, senioreiden ja para-agilitaajien SM-kisat.
Toukokuussa tein päätöksen, että en osallistu näihinkään kisoihin, kuten en osallistunut Saariselän Yöttömän yön kisoihin nivelrikkoisen polveni kanssa. Halusin varmistaa, etten loukkaa polvea juostessani ja pystyn tekemään kävelylenkkejä luontopoluilla, joka oli syy tämän kertaiseen pidempikestoiseen Pohjois-Suomen reissuumme.
Vietimme Santa Sport Apartments huoneistohotellissa kolme yötä 15. - 18.6.2023 Päivikin ja hänen koiriensa Nixin ja Niion ja oman koirani Nopsan kanssa. Toisen kerroksen huoneistossamme oli avokeittiö-olohuone, kaksi makuuhuonetta, sauna + wc ja erillinen wc sekä suuri lasitettu parveke.
Olohuone-keittiö oli kompaktin kokoinen ja kaipa sinnekin sohvalle olisi joku mahtunut nukkumaan, jos olisi tarve majoittua samassa huoneistossa isomman porukan kanssa.
Päivikki osallistui koirineen perjantain kaikille avoimiin etko-kisoihin (etukäteiskisat), joista voitti Nixin kanssa toisen oman luokkansa kisan ja sijoittui toisessa kisassa kolmanneksi.
Lauantain senioreiden 60 + ohjaajien ja medi-kokoisten koirien luokassa he sijoittuivat karsintaradalla kolmanneksi ja lähtivät siten finaaliradalle kolmanneksi viimeisinä puolustaman kahden edellisen vuoden 60 + ikäisten senioriohjaajien Suomen mestaruutta. Tässä luokassa oli kisaajia 34. Kolmanneksi viimeisellä esteellä Nixi valitettavasti juoksi käyrän putken väärään päähän ja rata hylkääntyi eli tulosta ei tullut tämän vuoden sennujen SM-kisoista. Alla kuvakaappaus videolta hetkestä, jolloin Nixi oli matkalla putken väärään päähän.
Itä-Helsingin Agilityharrastajilla oli kuitenkin hieno kisapäivä. Mini-kokoisten koirien ohjaajien 60 + sarjassa saivat Marjaana & kääpiösnautseri Minco kultaa ja Aija & mittelspiz Nala pronssia.
Jaija & Minco |
Aija & Nala |
Koiralenkkejä teimme iltaisin mm. Kemijoen rannalla Ounaskosken leirintäalueen ja Koskipuiston tuntumassa.
Kävimme myös Ounasvaaran luontopolulla, mutta hyttysten ja muiden öttiäisten häirintä oli niin suurta, että oli palattava hotelliin takaisin leveämpiä väyliä pitkin.
Huoneessa huomasimme lattialla pieniä mustia pisteitä ja kun niihin koski sormella oli tuloksena punainen läntti lattialla. Mustat pisteet olivat siis koirien mukana tulleita hyvinsyöneitä mäkäräisiä. Nyt huomasimme katsoa, miltä koirien vähäkarvaiset vatsojen alustat näyttivät. Ne olivat täynnä punaisia mäkäränpuremia. Onneksi puremat eivät tuntuneet häritsevän koiria ja olimme itse välttyneet puremilta.
Seuraaville lenkeille lähtiessämme lisäsimme hyönteiskarkotteiden käyttöä ja puin Nopsan päälle kevyen puvun, johon olin suihkuttanut myös myrkkyä.
Lauantai-illan lenkkikohteeksi otimme Ounasvaaran näköalatornin ja näköalapaikan, joiden luona emme olleet aikaisemmin käyneet. Kävelyreitti piirtyi kartalle Päivikin kellon ja puhelimen yhteistyöllä.
Alkumatkan polkujen vieressä oli suuret alueet jääkauden jälkeisen muinaisjärven rantakivikkoa.
Torniasta oli hienot näköalat kohti Rovaniemen keskustaa ja lähimaastoihin.
Polku jatkui ylemmäksi kohti karttaan merkittyä näköalapaikkaa ja Lapland Hotels Sky Ounasvaaraa, jossa moni tuttu agilitykisoihin osallistuja asui.
Jääkauden jälkiä tosiaan näkyi vaaran laella. Sitä mietiskelimme, oliko laudasta rakennettu tasanne Googlen karttaan merkitty Ounasvaaran näköalapaikka.
Hotellikin löytyi ja sen vierestä hiihtohissin yläasema ja hienot maisemat kohti pohjoista ja Kemijokea.
Matka jatkui kohti Tyrnävää ja Rokuaa
Reissusta tein yhteensä 12 postausta, jotka löytyvät linkkien takaa.
Automatkalla läpi Suomen koirien kanssa
Kempele levähdyspaikkana automatkalla pohjoiseen
Pohjoisessa autoilua, asumista ja agilityä
Saariselän Aurorapolku pohjoisen matkallaKiilopään Kiirunapolku ja Vasapolku koirien kanssa
Rumakurun lenkki Saariselällä koirien kanssa
Saariselältä Rovaniemelle Tankavaaran ja Cafe Hariannan kautta
Rovaniemen Ounasvaara, hyttyset ja mäkäräisetRovaniemeltä Oulun Nallikarin kautta Tyrnävälle
Rokuan kansallispuistossa koirien kanssa
Hyttyset ja mäkäräiset tosiaan ovat ärsyttäviä. Ne ovat kenties se suurin syy, miksi me ei välitetä liikkua Suomen luonnossa kesäisin. Maisemat ovat kyllä upeita, mutta inisijät ärsyttävät.
VastaaPoistaInisijät eivät onneksi häiritse minua ja on ollut kiva päästä reissaamaan kotimaassa auton kyydissä vailla huolta juna- ja bussiaikatauluista.
VastaaPoista