torstaina, toukokuuta 28, 2020

Egypti - Niilin risteily, Kairo, Hurgada 1999

25-vuotishäämatkana tehty Niilin risteily Egyptissä on yksi niitä harvoja matkakokemuksia, joka tuntui heti reissun jälkeen sellaiselta, että Luxoriin ja risteilylle voisi mennä uudestaan. Historiallisiin paikkoihin tutustuminen aloitettiin Niilin itärannalta Luxorin Karnakin temppelistä.

Koronakevään 2020 aikana blogiin naputeltu matkakertomus löytyy linkin takaa Matkustelua blogista ja 140 valokuvaa Metkaamaatkustelua.kuvat sivustolta.
Luxorin temppeli sijaitsee keskellä Luxorin kaupunkia.


Niilin länsirannalla Theban nekropolissa sijaitsevat Kuningatarten laakso, Hatšepsutin kuolintemppeli ja Kuninkaitten laakso olivat tosi mielenkiintoisia nähtävyyksiä.

Luxorista siirryimme bussilla Assuaniin,  jossa parveili useita risteilylaivoja.  Me majoituimme Nephtis-nimiseen, josta käsin tutustuimme Niilin varren temppeleihin ja kävimme myös Assuanin padolla.
Philaen temppeli oli yksi mielenkiintoisista käyntikohteista.
Viikon kestäneen kierroksen jälkeen majoituimme kymmenen kilometrin päässä Hurgadasta Fritidsresorin Magawish bungalow-alueella.


Hurgadasta käsin osallistuimme kahden päivän Kairon retkelle, jossa varsinkin Egyptiläisessä museossa olisi ollut paljon enemmän katsottavaa kuin ehdimme nähdä. 
Punaisenmeren kirkkaissa ja lämpimissä vesissä snorklailu täydensi loman loppupäivinä mielenkiintoisen matkakokemuksen. 
Täydellinen matkakertomus löytyy linkin takaa.  



keskiviikkona, toukokuuta 13, 2020

Maakertymän tarkistelua ja kevätretkeilyä

Tulipa mieleen tarkistella, miten bongattujen maiden määrä on kasvanut vuosien aikana, kun vanhojen valokuvien ja matkakertomusten siirtäminen blogiin ei edisty vaikka harrastukset ovat olleet tauolla.  Maaliskuussa kaivoin esiin muutaman vanhan valokuvan ja muistelin matkoja lasten kanssa. 

Tekemäni matkat vuosina 1956 - 2006 on mainittu vuosilukuotsikoiden alla Matkustelua-blogissa ja tästä blogista linkit kaikkiin matkoihin löytyvät aakkosjärjestyksessä.  Suuri osa matkamuistiinpanoista ennen vuotta 2006 ovat edelleen kirjoitettuna vain paperille ja valokuvat ovat printteinä tai dioina odottamassa pääsyä blogin sivuille.   

Japaniin ei ole päästy, mutta kirsikankukkia on voitu ihailla Helsingissä niin Roihuvuoren kuin Viikin Gardeniankin kirsikkapuistossa ja muutakin keväistä luontoa pääsen ihailemaan koira- ja pyörälenkeillä.  



Viikin Gardenian kirsikkapuisto
Tarkistuslaskelmien jälkeen näyttää siltä, että olen käynyt 84:ssä YK:n jäsenmaassa.  Excel taulukko näyttää maiden kertymisen

10 vierailtua maata täyttyi interrail-reissulla Belgiassa kesällä 1972.   Maasaldo oli reissun jälkeen 16.   Linkki vie muistiinpanoihin

20 maata tuli täyteen Bulgariassa kesällä 1977, kun olin tätini kanssa Lomamatkojen seuramatkalla.   Kävimme retkillä myös Romanian Constantassa ja Turkin Istanbulissa. 

30 maata tuli täyteen vasta vuonna 1993 koko perheen matkalla Maltalle.  Sen vuoden kaikista 12 matkasta on Matkustelua-blogin otsikon 1993 alla muutama sana ja valokuvia.  
90-luvun alussa oli Euroopan kartta jo kovasti muuttunut.  Neuvostoliitto oli hajonnut ja sen tilalle oli tullut useita uusia valtioita. Käydessäni aikoinaan Tallinnassa ensimmäistä kertaa oli sekin vielä osa Neuvostoliittoa.  Tsekkoslovakia oli jo jakautunut ja Jugoslavia oli kokenut muutoksia.  Itä- ja Länsi-Saksa olivat sen sijaan yhdistyneet ja Saksa on nykyään vain yksi maa käytyjen joukossa, vaikka aikoinaan kävin Itä-Saksassa useammasakin kaupungissa. 

40 maata täyttyi vasta 11 vuoden kuluttua edellisestä tasaluvusta eli joulukuussa 2004.  Olimme 30-vuotishäämatkalla Ilpon kanssa kahdestaan Thaimaan Bangkokissa ja Hua Hinissä. Useat tuttavat tiesivät ennen joulua, että olimme Thaimaassa ja kun uutiset kertoivat Tapaninpäivänä tsunamista olivat monet huolissaan siitä miten meidän on käynyt.  Mehän olimme siihen aikaan jo onnellisesti kotona eikä Hua Hin ollut ollenkaan vaaravyöhykkeessä. Surullinen ja huojentunut olo tuli toki meillekin seuratessamme uutisia.  

50 vierailtua maata olisi ollut juhlan arvoinen vuonna 2010 Guatemalassa, kun osallistuimme Meksikon ja Guatemalan kiertomatkalle.  Silloin ei tullut vielä kovin tarkasti laskettua maita.   Uusien maiden keräily kiihtyi vasta tuon reissun jälkeen.  

60 maata tuli täyteen Serbiassa kesällä 2014, kun teimme omatoimisen kierroksen entisen Jugoslavian alueella Kosovoon, Pohjois-Makedoniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan sekä Kroatiaan. 

Vuonna 2016 pääsin maakertoimessa lukuun 1 Karibian omatoimisen saarikierroksen reissulla Saint Vincent ja Grenadiineillä Saint Lucian ja Barbadoksen ohessa.  Silloin tuli vierailtujen maiden luvuksi sama 64 kuin olisi ollut kynttilöitä edellisessä syntymäpäiväkakussa, jos juhlisin syntymäpäiviä.  

70 maata sain täyteen vuonna 2017 Valko-Venäjällä entisen Neuvostoliiton alueelle tehdyllä omatoimikierroksella. Muut vieraillut maat olivat Ukraina, Moldova ja Transnistria, joista  viimeisenä mainittu ei  ole YK:n jäsenmaa, mutta "itsenäinen" maa omasta mielestään kuitenkin.

80 maata täyttyi viiden Sovjetistan maan kierroksella Tadzikistanissa syksyllä 2019.  Seuraavaan täyteen kymppiin tarvittaisiin 6 maata. Suunnitelmia on vain reissulle Kaukasuksen Armeniaan, Georgiaan ja Azerbaidzaniin.  Ilpon toiveissa olisi talvimatka Karibialle, mutta saa nähdä ovatko sellaiset matkat enää mahdollisia monestakin syystä.  

Nyt nautitaan eteläisen Suomen keväästä. 

perjantaina, toukokuuta 01, 2020

Koronakevät jatkuu

Harmittaako etten pääse lisäämään nuppineuloja eteisen seinällä olevan kartan tyhjiin aukkoihin?  Tunnustan, että hiukan harmittaa, mutta enemmän kaipaan harrastuksia ja sosiaalisia suhteita, jotka ovat nyt katkolla.  
Albatros travelille tuli talvella myyntiin Kaukasuksen kiertomatka.  Alue on kiinnostanut jo useamman vuoden, sillä siellä ovat kolme viimeistä Euroopan maata, joissa en ole käynyt.  
Maaliskuun alussa, tuli Albtrosilta mainosviesti, jonka mukaan varauksia voisi tehdä syksyn matkoille kuluttomalla peruutusoikeudella. Koitin tehdä varauksen netistä, mutta vapaana oli vain yksi paikka syyskuun lopun matkalle.  Soitettuani toimistoon kuulin, että syyskuun puolivälin tienoille tehdään toinen vastaava matka.  Se ei minulle sopinut, koska sille ajalle oli varattu reissu Tallinnaan katsomaan agilityn maailmanmestaruuskisoja koiraharrastuskavereiden kanssa. Jätin nimemme odotuslistalle syyskuun lopun matkalle. 


Koronatilanne paheni kaikkialla ja maaliskuun puolivälissä päätettiin rajoituksista, joilla kiellettiin kaikenlaiset kokoontumiset.  Vuosia jatkuneet jumpat peruutettiin. Ne olivat rytmittäneet elämääni kolme kertaa viikossa. Agilitykisat peruttiin ensin toukokuun loppuun asti ja pian sen jälkeen myös viikkotreenit ja jopa omatoimitreenaaminen seuran hallissa kiellettiin. Arvokisoista peruutettiin enimmäisenä junioreiden, senioreden ja para-agilitaajien SM-kisat.  Näihin kisoihin olisin osallistunut itse yli 60-vuotiaiden sarjaan.  Kisat olisivat olleet Vantaalla, joten matkustamiseen peruutus ei vaikuttanut.  Sitten peruutettiin elokuiset SM-kisat Rovaniemellä.  Sinne Heli-tyttäreni oli jo saanut osallistumisoikeuden koirani kanssa. Rovaniemeltä oli varattu majoitus, josta oli maksettu 50 %.  Ei voi mitään.

Maaliskuun alussa koronatilanne paheni maailmalla, mutta matkustusrajoituksia ei vielä ollut, joten päätimme maksaa viiden yön Tallinnan majoituksemme agilityn MM-kisojen aikana säästäen 20 % verrattuna siihen, että maksaisimme vasta perillä.  Huhtikuun loppupuolella tuli sitten ilmoitus, että nämäkin kisat perutaan. Eipä voi taaskaan mitään ellei sitten lähdetä kaveriporukalla Tallinnaan shoppailureissulle, jos matkustaminen ylipäätään on siihen aikaan mahdollista. 

Onhan meillä myös majoitusvaraus heinäkuulle Viron Valgaan tuttavapariskunnan kanssa, kun piti lähteä pyöräretkelle.  Sen voi onneksi peruuttaa kuluitta ja esiin on heitetty ajatus lähteä pyöräilemään Ahvenanmaalle.
Koirat 14-vuotias jackrussellinterrieri Metka ja 7-vuotias roturisteystys kromfohrländer Nopsa pitävät onneksi huolen siitä, että tulee lähdettyä päivittäin useampaan kertaan lenkeille. Onneksi Viikin lähiseuduilla riittää mukavia lenkkeilumaastoja mm. Hallainvuorella, josta on hienot näköalat yli Helsingin Yliopiston Viikin peltojen. 

Kehä 1:sen ja Latokartanonkaaren väliseen kalliometsikköön on ilmestynyt koronakevään aikana tulevaisuuden muinaismuistoja. 

Kelit eivät ole vielä olleet kovin lämpimiä pyöräilyyn eikä kirsikkapuitakaan kuki vasta kuin yksi Roihuvuoren kirsikkapuistossa.  

Vanhankaupunginlahden ympäri pyöräillessä ja maisemia katsellessa entisen Herttoniemen hyppyrimäen tienoilta ei ensimmäisenä tule mieleen, että ollaan lähellä Helsingin maantieteellistä keskustaa. Eiköhän katseltavaa ja koettavaa riitä kotiseudullakin, joten nautitaan elämästä ja pysytään terveinä.