Honduras on reilun 9,5 miljoonan asukkaan tasavalta Väli-Amerikassa. Sen pinta-ala on 112 492 km2 eli yksi kolmasosa Suomen koosta. Rajanaapureita ovat Nicaragua, El Salvador ja Guatemala. Pohjoisessa maa rajoittuu Karibianmereen ja sen kautta Atlanttiin, etelässä se ulottuu Tyynen Valtameren Fonsecanlahteen. Ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan maassa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä huume- ja jengirikollisuuden johdosta maan turvallisuustilanne on heikko. Tästä varoitteli myös Oscar oppaamme El Salvadorissa.
Suomalaiset matkabloggaajat eivät ole kertoneeet ongelmista, kun ovat vierailleet pienessä Copanin kaupungissa ja sen vieressä olevilla Maya-raunioilla. Niinpä mekin uskaltauduimme liittämään Hondurasissa Copanin kaupungin Keski-Amerikan kierrokseemme. Meillä oli suomalaisen Elämys Group konserniin kuuluvan Matka-Agentit toimiston kautta varattu autokuljetus El Salvadorin ja Guatemalan rajalta Copaniin. Pure Central America niminen toimisto oli järjestänyt kuljetukset ja opastukset sekä varannut majoitukset kierroksellamme. Matkatoimistojen nimien maininnasta en saa mitään etuja, mutta kerron ne vihjeeksi, jos joku miettii, mistä saisi apua oman matkansa toteuttamiseen.
Sunnuntaina 24.11.2024 lähdimme aamulla El Salvadorin hotellista englantia puhuneen Oscar oppaamme kanssa. Näimme päivän aikana kauniin kalderajärven ja pari Maya-rauniota, kuten edellisten päivien matkakertomuksessa on kerrottu.
Ennen yöpuulle vetäytymistä kävimme välipala- ja hedelmäostoksilla. Nyt ei matkalaukuissa ollut minkäänlaisia tuoreita eväitä rajaa ylittäessämme kuten Panaman ja El Salvadorin rajalla, jossa jäimme kiinni hedelmien salakuljetuksesta. Niitähän ei saa kuljettaa maasta toiseen mahdollisten kasvitautien leviämisen takia. Matkalaukuihin ei katsottu automatkojen aikana kummallakaan rajalla, jotka päivän aikana ylitimme.
Maanantai 25.11.2024 valkeni aurinkoisena ja majapaikan kattoterassilta oli mukavaa käydä katsomassa ympäröiviä maisemia ennen aamiaista, joka tarjoiltiin sisäpihan pöytiin.
Aamupäivällä oli aikaa kierrellä pienen kaupungin kaduilla ja kujilla ihastelemassa ja ihmettelemässä joulukoristeita, aurinkovarjoja, koiraa joulupukin kuvalla varustettu neule päällään, punaisia tuktukeja ja hyörinää kauppahallissa ja sen sisäpihalla.
Copan Länsi-Hondurasissa on yksi Maya-sivilisaation tärkeimmistä paikoista. Raunioituneet rakennukset ja aukiot kaivettiin esiin 1800-luvulla. Opas kertoi, että laaksossa asuivat aikoinaan kuninkaalliset ja siellä järjestettiin erilaisia seremonioita, tavallinen kansa asui ympäröivillä kukkuloilla.
"Muuten hiljaisilla Copánin Maya-raunioilla rääkyivät
puna-arat. Jäin istumaan meksikonkorvapalkopuun alle haavetilassa, kun Eila lähti kierrokselle oppaan kanssa.
Copán oli yksi maya-sivilisaation suurista keskuksista. Sen kukoistuskausi oli 400-luvulta 800-luvun alkuun jaa. Silloin siellä asui jopa 25 000 ihmistä. Yritin pohdiskella, mitä täällä tapahtui vuonna 524 siis 1500 vuotta sitten. Edessäni oleva nurmikko oli vaalea kivikenttä. Kaikki rakennukset olivat punertavia. Kivijaguaarit ja muut eläimet olivat omansa värisiä. Pallokentillä oli kova meno päällä. Kiroiltiin, meluttiin ja syljekseltiin. Kyse oli elämästä ja kuolemasta. Mayat olivat kokoontuneet viikonlopun viettoon. Noin 7000 mayaa kuljeskeli sinne tänne. Osa kipusi ylös portaita kontaten kunnioittamaan kaikkein pyhintä, sateen ja ukkosen jumalaa Chacia. Joku ihmisparka uhrattiin ja sydän laitettiin uhripylvään päälle.
Maya kulttuurin lisäksi ihmettelin ympäristön jättipuita
mm. uljaita mahonkipuita ja upeaa metsää. Alueelle vapautettuja puna-aroja lenteli huutaen edestakaisin. Yksinäinen täplä-arakiri odotteli kaveria. Kanelitimanttikolibri oli ainoa lajinsa edustaja.
Honduraslaiset kutsuvat kolibria myös kolibriksi. Mustahaukka lensi vihreän kentän yli. Nisäkkäistä näkyi aguti ja harmaa orava. Nurmikolla lenteli lukemattomia erivärisiä perhosia. Iso
violetti oli lumoavin. Termiitit olivat tehneet pesänsä puuhun."
 |
| Puna-aroja |
 |
| Harmaa orava ja puna-ara |
 |
| Täpläarakari |
 |
| Aguti |
 |
| Ympärillä olevien kukkuloiden metsiä |
Lähdin kiertämään aluetta oppaan kanssa kahden. Kiipeilimme kukkuloiden ja rakennusten päällä. Opas taisi olla hiukan pettynyt, kun sai opastettavakseen vain yhden henkilön. Odotettavissa oleva tippi ei ollut samaa luokkaa kuin vaikka 12 hengen saksalaisryhmältä, jonka sattumalta näin täälläkin. Kulkiessamme ylös ja alas epätasaisessa maastossa ja eri kokoisten kivien päällä, meni opas edellä eikä pahemmin katsonut miten pääsin kulkemaan hänen perässään. Pääsinhän minä, joissain paikoin lähes nelinkontin, kuten mayat aikoinaan. Tippiä tämä opas ei saanut ollenkaan.
 |
| Hieroglyfien portaikko on pisin Amerikoista löytyneistä hieroglyfi-kirjoituksista |
Pallopelikentän yläpuolella opas kaivoi taskustaan yhden lempiran setelin ja näytti, että siinä on kuvana nimenomaan Copanin pallopelikenttä.
Illan pimetessä söimme juusto-tortillaillallisen hotellin lähellä. Tarkoitus ei ollut mitenkään tukea tai olla tukematta jonkinmaalaista ravintolaa. Kysyimme lähes tyhjän ravintolan ovella seisoneelta henkilöltä, voiko siellä maksaa dollareilla tai kortilla. Koska dollareilla maksaminen onnistui, menimme sisään. Kahden hengen kevyt ateria ja pullojuomat maksoivat yhteensä 5,- USD.
Olimme saaneet tämän päivän aikataulun vasta perjantaina 15.11. kun lähdimme Suomesta matkaan tiistaina 19.11. aamulla. Noutoajaksi oli ilmoitettu klo 7:30. Autoa ja kuljettajaa ei näkynyt siihen aikaan, mutta kovasti emme hermostuneet, sillä olihan meidät hotelliin tuonut kuljettaja sanonut vievänsä meidät täältä eteenpäin. Noin klo 07:40 saapui hotellin eteen katumaasturi ja sieltä tuli englantia puhuva kuljettaja kertoen vievänsä meidät Guatemalan Puerto Barriosiin. Kuljettaja ja auto olivat vaihtuneet, mutta meidän eduksemme.
Saavuimme Hondurasin ja Guatemalan rajalle kahdeksan jälkeen ja siellä seisoi taas miehiä paksut rahaniput kädessään. Kuljettajamme vaihtoi itselleen Guatemalan guetzaleita. Kysyin häneltä, tarvitsemmeko jossakin Guatemalan rahaa? Voiko kortilla maksaa, jos pysähdymme jossakin. Hän kertoi, että kortilla maksu onnistuu, joten raha jäi vaihtamatta. Valokuvan aikatieto kertoo, että klo 8:10 menimme tuttuun passintarkastushuoneeseen, jossa nyt ei ollut ruuhkaa. Kävimme Hondurasin luukulla, saimme passeihin leimat ja sitten Guatemalan luukulla ja taas leimat passeihin. Matka jatkui kohti pohjoista Guatemalan rannikolle ja sieltä veneellä Belizen Punta Gordaan. Automatkoista Guatemalassa ja Belizen rantalomasta kerron seuraavissa postauksissa. Instagram-tilini tarinoissa on muutama videonpätkä Hondurasista.
Reissumme eri kohteista voi lukea linkkien takaa:
Olemme käyneet lukuisilla maya-raunioilla Meksikossa, ja ne ovat olleet vaikuttavia kohteita. Copan ja Guatemalan Tikal ovat kuitenkin vielä näkemättä, ne kiinnostaisivat itseäni kovasti. Mahtavia kuvia puna-aroista ja täpläarakiristä. Sen tiesinkin, että Copanin alueella on puna-aroja, mutta en sitä, että myös täpläarakirit viihtyvät siellä. Vaikka näimmekin molempia lintuja Costa Ricassa vuosi sitten, olisi niihin mukava törmätä uudestaan - todella kauniita ovat!
VastaaPoistaKiitos Mikko kommentista, Coba & Tulum ovat meille Meksikosta tuttuja maya-raunioita ja Guatemalan kierrokselta ovat tuttuja Iximche, Quirigua & Tikal. Hondurasin Copan oli siitä mukava, että se oli melko pienellä alueella eikä siellä ollut turisteja ruuhkaksi asti.
VastaaPoista