Haiti 2015

Haitissa käynti rupesi kiinnostamaan, kun päätimme lähteä lomalle Dominikaaniseen tasavaltaan. Olin lukenut kanadalaisen bloggaajan kokemuksia käynnistä Ouanaminthessä, joka sijaitsee Dominikaanisen tasavallan länsirajalla olevan Dajabón kaupungin vieressä vajaan 200 kilometrin päässä Costa Doradasta. 

Asuimme Gran Ventana hotellissa Puerto Platan lähellä Playa Doradassa. Olimme AM:n matkalla ja kysyin ensin oppailta vihjeitä Haitin vierailuille.  He eivät suositelleet sinne lähtemistä.  Kävin kuitenkin kysymässä hotellimme edessä päivystäneiltä taksikuskeilta voisiko joku heistä lähteä viemään meitä Haitin puolelle.  Paikallisoppaaksi esittäytynyt Juan rupesi puhemieheksi. Hän kertoi, että taksi lähtisi keikalle 180,- USD:llä.  Sain sovittua hinnaksi 7500,- DOP eli n. 160,- euroa. Oppaan hinnaksi sovittiin 25,- USD ja retkipäiväksi torstai 29.1.2015. 

Etukäteen jännitetty päivä alkoi sillä, ettei Haitin retkelle lupautunutta Juan opasta löytynyt taksien luota. Siellä oli kuitenkin toinen oppaaksi esittäytynyt, joka sanoi käyneensä Haitissa ja lähti mukaamme oppaaksi tiistaina sovituilla ehdoilla. Sekä kuski että opas olivat tainneet jo täyttää 70 vuotta, mutta turvallisen tuntuisesti  seitsemän hengen tila-auto liikkui ja opas puhui englantia sen verran kuin oli tarpeen. Hän oli ollut aikoinaan töissä risteilylaivoilla ja oli oppinut kielen siellä. 

Matka Dominikaanisen tasavallan puoleiseen rajakaupunki Dajabóniin sujui kolmessa tunnissa. Tiet olivat hyvässä kunnossa, mutta välillä melko ruuhkaisia. Loppumatkasta Montecristin ja Dajabon välillä muuta liikennetä ei ollut enää paljoa.

Dajabonissa joen ylittävän rajasillan luona kävi ilmi, ettei oppaamme voinutkaan tulla Haitin puolelle. Paikalle ilmestyi jostain hyvin englantia puhunut haitilainen nuorimies.  Hän kertoi voivansa tulla oppaaksemme 20,- USD:n hintaan. Poika ontui ja hänen toisesta kädestään puuttui sormia,  puheeksi ei tullut minkälaisessa onnettomuudessa hän oli ollut. 

Opas vei meidät Dominikaanisen tasavallan rajaviranomasten luo, jossa täytimme maastapoistumislappuset ja maksoimme 20,- USD/henkilö. Jatkoimme matkaa sinisen rautaportin läpi Haitin rajaviranomaisten luo. Täytimme taas lappuset, maksoimme 10,- USD/henkilö ja olimme Haitissa Oanaminthen rajakaupungissa. 

Opas tarjosi meille ajelua keltaisen lavalla varustetun moottoripyörän kyydissä. Ilpo arveli, ettei pystyisi istumaan lavalla, joten tyydyimme kävelyyn rajan lähellä. 

Käväisimme turisti-infossa, jossa virkailija näytti siltä, ettei siellä käy useinkaan turisteja. Teimme pienen kävelykierroksen Haitin puolella.  Rajan lähellä käytiin kauppaa käytetyillä vaatteilla ja epämääräisillä tavaroilla ja rakennukset näyttivät vaatimattomilta yhtä korkeaa rakennusta lukuunottamatta, joka saattoi olla hotelli.   

Haitin puolen sinisen portin läpi pääsimme poistumaan ilman kummempia toimenpiteitä, mutta Dominikaanisen tasavallan rajaviranomaisten luo satuimme palaamaan juuri virkailijoiden lounastauon alettua. Täytimme maahansaapumislappuset ja näimme lasiluukun läpi, että virkailijoilla oli kattilallinen riisiä ja erilaisia lisukkeita, joita kaikki kauhoivat lautasilleen ja menivät syömään työpöytiensä ääreen. 

Lounasta nautittiin myös rakennuksen ulkopuolella. Eipä tuo odottelu kestänyt puolta tuntia kauempaa ja kun virkailijat palasivat töidensä ääreen sujuivat asiat taas joutuisasti. Maksoimme 10,- USD/henkilö, saimme leimat passiin ja pääsimme takaisin taksimme luo. 

Haitissa

Muutaman tunnin seikkailu Haitissa oli ohi ja kolmen tunnin kotimatka takaisin hotelliimme sujui ongelmitta.

Dominikaanisen tasavallan lomapäivistä Puerto Platassa ja Samanassa voi lukea linkin takaa.

Lisää valokuvia on Metkaamatkustelua kuvat sivustolla.