Vielä lähes viidenkymmenen vuoden jälkeen muistelen kaiholla ja kiitollisuudella yhden kevätkesän aikana tehtyä suoretkeä. Retki alkoi Sodankylän Koitelaisenkairasta päätyen Inarin-Utsjoen Sammuttijängälle, kirjoitti Ilpo Facebook-päivityksessään tammikuussa 2024. Sain luvan siirtää kuvat ja tekstin muistiin blogiini.
Diakuvien ensidigitointi Markku Varhimo. Hienosäätö ja
taiteellinen viimeistely luokkakaverini, taiteilija Pentti Arpalahti. Palsallinen kiitoksia heille. / Ilpo Kuronen
Luonto- ja lintuparatiisista toiseen, jättirimpisestä aapaerämaasta karuun, mutta linturikkaaseen jättipalsojen kirjaamaan loputtoman laajaan selkoseen. Toki ehdimme tehdä muitakin ikimuistoisia suoretkiä Norssin luontokerho Luonto-Seuran uljaiden kasvattien, suourhojen kanssa.
Koitelaisenkaira
 |
| Ilpo, Tapsa ja Hiski kuvattuna "vitkalaukaisimella" |
Kuvat Satovaaran laelta kohti Koitelaista, pohjoiskoillinen kuvaussuuntana. Vaaralle tästä rapiat kymmenen kilometriä. Nykyään kuvanottopaikasta noin kolmen kilometrin päässä länsiluoteeseen avautuu Kevitsan kaivosalue, kommentoi FB-kuvaa retkikaveri Tapsa.
 |
| Ilpo ylittämässä hieman syvempää vettä |
 |
| Tapsa ja malli suon ylityksestä |
 |
| Koitelainen - Loueaapa |
 |
| Koitelainen - Loueaapa |
 |
| Koitelainen - Loueaapa |
 |
| Hiski Koitelaisen metsäsaaressa |
 |
| Koitelaisen heinälatoja |
 |
| Muuttohaukan pesä Koitelaisella |
 |
| Vihainen lapinpöllö Koitelaisella |
Alttojängän ja Sammuttijängän palsasuot
Palsat ovat syntyneet Suomen Lappiin vasta 5000–2000 vuotta sitten. Palsoja voi verrata mammuteihin muutenkin kuin värinsä puolesta. Kun palsat alkoivat kehittyä Suomen tundralla viimeiset mammutit kävivät kuolonkamppailua Wrangelin saarella. Ilmastonmuutos, perinnölliset sairaudet ja ilmeisesti metsästys ajoivat mammutin sukupuuttoon 4000 vuotta sitten. Palsoille uhkaa käydä kuin mammuteille.
Ilmaston lämpeneminen näkyy jo. Palsat sulavat nopeammin
kuin niitä syntyy. Kesän lämmössä palsa sulaa ja luhistuu. Paikalle syntyy
vetinen painanne; suokulkijan painajainen. Uusi palsa syntyi roudan paksuimpiin kohtiin. Jää puskee
kumpua turvekerrokseen. Turve toimii eristeenä ja estää kummun sulamisen.
Palsalla on jääsydän. Mutta keskilämpötilan nousua eivät jääsydämet kestä. Jää sulaa ja palsat romahtavat. Uusia palsoja ei juuri synny.
Jääsydämiset ihmiset eivät välitä palsoista eikä niiden katoamisesta. Palsat kokevat mammutin kohtalon.Viimeiset palsat sinnittelevät ehkä 50 vuotta. Tuntuu sietämättömältä hyväksyä se, että palsasoita ei ehdi enää pelastamaan mikään.
 |
| Leiri Alttojängällä |
 |
| Ilpo lepäilemässä suoretkiltä Peldoaivilla Muotkatunturin erämaassa |
Viimeisen kuvan FB-kommenttiin Ilpo on kirjoittanut: "Jos oikein muistan, jouduin lähtemään Sammuttijängältä ennen muita. Minulle piirrettiin muistilehtiöstä repäistyyn sivuun kartta. Suunta länteen nelostielle. Aika pitkään painelin. Ennen nelostietä törmäsin johonkin hirmuleveään virtaan. Onneksi oli matala, pompin kiveltä kivelle. Yövyin tienvarren kämpässä.
Näin se meni, vahvisti Tapsa: "Jäätiin vielä Hiskin kanssa joksikin aikaa täydentämään
Sammuttijängän lintulaskentoja."
 |
| Sinipukuisen Ilpon poistuminen Sammuttijängältä Hiskin saattelemana, kuvaajana Tapsa |
Lappi on todella kaunista seutua, mutta niin on alueen upeus saatu hyvin myös kuviin! Hienosti saatu myös lapinpöllö kuvaan ja aikamoista törmätä muuttohaukan pesään. Alkoi tekemään taas mieli Lappiin!
VastaaPoistaKiitos Mikko kommentista!. Myönnän, että Lapissa on kaunista, mutta en enää kaipaa retkiä Lapin soille tai rakkarinteille, joilla olen ollut parilla viikon kestävällä retkellä reppu selässä kulkien ja teltassa majoittuen. On toki hauskaa muistella niitäkin retkiä.
Poista