Tulivuorenpurkaus Saint Vincentin saarella 2021

Olimme viisi vuotta sitten Saint Vincentin saarella ja tuntuu jostain syystä tavallista pahemmalta lukea tällaisen alueen luonnonkatastrofista, jossa on päässyt käymään. 

Kun luin tai kuulin ensimmäiset uutiset La Soufrière tulivuorenpurkauksen tuhkapilvistä sekoitin mielikuvissani paikkakunnat ja saaret.  Saint Lucialla on Soufrière niminen pieni kaupunki Piton vuorten lähellä.  Siellä kävimme katsomassa Diamond kasvitieteellistä puutarhaa ja putousta sekä niiden lähellä Sulphur Springsin kalderaa eli tulivuoren romahtamisesta syntynyttä kulhon muotoista tuliperäistä muodostumaa.  Sulphur Springs on Wikipedian mukaan maailman ainoa drive in-tulivuori. Aivan sen viereen pääsee ajamaan autolla.  Ensimmäiset mielikuvat olivat, että tällä alueella tulivuori on nyt purkautunut tavallista höyryämistä huomattavasti pahemmin. 

Edelliset kuvat ovat Saint Lucian Diamond puutarhasta ja putoukselta sekä Sulphur Springsin alueelta ja Soufrièren kaupungista, jonka takana ovat Saint Lucian kuuluisat Piton vuoret. 

Aikaisin perjantaiaamuna 9.4.2021 alkanut voimakas tulivuorenpurkaus tapahtuu Saint Vincentin saaren pohjoisosassa 1234 metriä korkealla La Soufrière tulivuorella.  Räjähdysmäinen purkaus aiheutti pahimmillaan 10 kilometrin korkuisen tuhka-  ja savupilven, joka haittaa näkyyyttä muillakin Saint Vincent & Grenadiinit saarivaltioon kuuluvilla saarilla sekä Saint Lucialla, Barbadoksella ja Grenadassa.  Tulivuoren tavallista voimakkaampi aktiivisuus alkoi jo joulukuussa.

Purkaus on ensimmäinen vuoden 1979 jälkeen ja saaren tuhoisin purkaus on tapahtunut vuonna 1902, jolloin kuolonuhreja oli yli 1600.  Asiantuntijoiden mukaan nykyinen purkaus voi kestää useita kuukausia.  Vuoren läheltä on evakuoitu toistaiseksi  noin 20 000 ihmistä ja suuri osa 29 kilometrin pituista ja maksimissaan vajaan 18 kilometrin levyistä saarta on peittynyt tuhkaan. 

Rinne E T Joshua lentokentän pohjoispuolella

Me asuimme Saint Vincentillä pääkaupunki Kingstownin eteläpuolella Arnos Valen alueella vain kahden kilometrin päässä saaren kansainväliseltä E T Joshua lentokentältä, jonne asti tuhkasade oli uutisten mukaan viikko sitten yltänyt. 

Omat retkemme eivät ulottuneet La Soufrière tulivuorelle asti, mutta hotellissamme oli kanadalainen seurue, joiden huomasimme lähtevän parina aamuna patikointivarusteissaan liikkeelle ja kuulimme mainittavan sanan volcano.  

Me teimme taksilla retken saaren länsirannikkoa pitkin Fort Charlotten linnoitukselle ja kasvitieteelliseen puutarhaan.   

Jatkoimme matkaa saaren ensimmäisen eurooppalaisen siirtokunnan ja entisen pääkaupungin eli 1719 perustetun Barrouallien kaupungin ohi Wallilaboun pienelle putokselle.  Matkamuistiinpanoihin olen kirjoittanut:  ”Tiet olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta niillä oli paljon paikallista liikennettä. Maisemat olivat hienoja. Sehän on selvää, kun maastossa on korkeuseroja ja meri näyttäytyy vähän väliä. Turisteja Saint Vincentillä tuntuu olevan vähänlaisesti.”

Liikuimme useampaan kertaan paikallisbusseilla, joissa reggae-, salsa-, soca- yms. musiikki soi ja tunnelma oli letkeä. 

Kingstownin kaupungissa tuntui, että olimme ainoat turistit, sillä jostain syystä satuimme käymään siellä sellaisina päivinä, jolloin risteilulaivojen väkeä ei näkynyt kaduilla. Muutamana päivänä turistit rantautuivat veneistä hotellimme rannalle, mutta silloin me katsoimme parhaaksi poistua muualle. 

Snorklailuvedet olivat kirkkaita, ruoka hyvää ja tuoretta ja paikalliset asukkat olivat hyvin ystävällisiä, joten ei olekaan ihme, että Ilpon jokatalvinen ensimmäinen ehdotus on lähteä Karibian saarille. 

 

Kertokaa kommenteissa minne kannattaisi lähteä, kun luonnonolot Karibialla rauhoittuvat ja maailman terveystilanne sen sallii. 

 

Aikaisemmat blogimuistiinpanot Karibian matkoistamme löytyvät linkkien takaa

Barbados 2016:  yhteenveto matkasta, kuvia ja matkapäiväkirja 

Dominikaaninen tasavalta  ja Haiti 2015:  matkapäiväkirja, kuvia

Kuuba 2012: kuvia ja matkapäiväkirja

Saint Lucia 2016 yhteenveto matkasta, kuvia ja matkapäiväkirja 

Saint Vincent & Grenadiinit 2016, yhteenveto matkasta, kuvia ja matkapäiväkirja