Pariisin ja San Josen lentokentät ja lennot Air Francen koneilla

  

Edellisestä käynnistä Pariisin Charles De Gaullen lentoasemalla on kulunut lähes kahdeksan vuotta. Muutoksia siellä on tapahtunut tänä aikana todella paljon.  Viimeksi vaihdoimme Pariisissa konetta ja lentokenttääkin matkalla Korsikan saarelle kesällä 2015 ja muistoissa oli CDG-lentokentän huonot pikaruokala- ja ravintolapalvelut.

Tarkoitus ei ole tehdä kaiken kattavaa lentokenttien palveluiden eikä lentoyhtiön tarjoiluiden esittelyä, laitanpa vain muistiin tilanteen keväältä 2023, kun lensimme Pariisin kautta Costa Ricaan.  

Reilun kolmen tunnin lennon aikana Helsingistä Pariisiin tarjottiin Air Francen koneessa matkustajille kylmiä ja kuumia juomia sekä vanhanaikaisen sitruunapullan mallinen suklaakakkuleivonnainen ja pari keksiä.  Tämä riitti mainiosti, sillä eihän kaikilta lentoyhtiöiltä saa edes tällaisia tarjoiluja lyhyillä Euroopan lennoilla.

Paluulennolla Pariisista Helsinkiin oli leivonnaisena lapsuudesta ja nuoruudesta tuttu sitruunapulla, joita ei enää ole tarjolla ainakaan markettien leipä- ja leivonnaisosastoilla. 

 

Pariisissa huomasimme lentoaseman muutoksen kävellessämme ensin tylsännäköisiä pitkiä käytäviä pitkin ja siirtyessämme kerroksesta toiseen. Levähdyspaikkoja huonosti liikkuville olisi matkan varrella voinut olla enemmänkin. 

 

 

Lopulta saavuimme alueelle, jossa tarjontaa riitti niin tuliaisostosten kuin välipala- ja lounasruokienkin osalta.  

 

 

 

 

Menomatkalla vaihtoaika oli nelisen tuntia, joten välipalaksi riitti Les Halles alueelta ostetut juomat ja tuore patonki, joka sujautettiin ostotilanteessa sellofaanipussiin.  Paluumatkalla vaihtoaikaa oli yli kuusi tuntia ja se rupesi jo väsyttämään.  Onneksi lähtöportin alapuolella olevassa kerroksessa oli ravintolamaailma, josta löytyi syötävää moneen makuun.  Hinnat taisivat jäädä hiukan alle Helsinki-Vantaan hintojen.

  

 

Uudehko lähtöporttisiipi oli avara ja valoisa ja lähtöportin luona riitti istumapaikkoja.  Jos oman lennon lähtöportin luona oli jo täyttä, niin viereisellä alueella oli hyvin tilaa.   

 

 

Uuden siipirakennuksen päädyssä oli mukava ja rauhallinen oleskelutila, josta saattoi katsella ulkona näkyvää hyörinää tai levähtää tuolilla, jonka edessä oli rahi jalkojen lepuuttamiseen.  Monikaan matkustaja ei ollut löytänyt tätä tilaa, ja niinpä siellä oli lähes koko ajan vapaita istuimia, joista osa oli keinutuoleja.

 

Oli ystävänpäivä 14.2. 2023 lentäessamme Pariisista Costa Rican San Josen Juan Santamaria lentokentälle. Lentohenkilökunta oli huomioinut päivän kiinnittämällä sydänkoristeita asuunsa tai käyttämällä sydämenmallisia punaisia laseja. 

Menolento Ranskasta Costa Ricaan lennettiin päivällä ja se kesti reilut 11 tuntia. Paluussa oli yölento kestoltaan kymmenisen tuntia.  Alkulennon aikana tarjottiin lämmin ateria ja noin 1,5 tuntia ennen laskeutumista tuotiin välipala / aamiainen, jossa kahvin ja teen lisäksi jaettiin pahvipussukat, joiden sisältönä oli mehua, jugurttia, couscoussalaattia, piirakka ja sämpylä.

 

Lämpimän aterian ja välipalan / aamiaisen tarjoilun välinen aika oli aika pitkä.  Hiukan ihmettelin, ettei siinä välissä tarjottu mitään juomia ja snacksejä, kuten yleensä pitkillä lennoilla on tehty.  Istuimme lähellä koneen peräpäätä ja huomasin, että ohitsemme kulki kanssamatkustajia, joilla oli kädessään juomia ja pientä syötävää.  Lähdin katsomaan, mistä näitä suuhunpantavia oli saatavissa.  Koneen peräosan keittiössä oli baari, jossa oli esillä jugurtteja, mehuja, monenlaisia juomia ehkä myös alkoholia, jota en kaivannut,  mutta myös jotakin pientä purtavaa. Kuulutuksista en ollut huomannut, että tällainen palvelu oli tarjolla.  Tulipa opittua tämäkin asia.

 

  

 

 

 

Koneessa oli monipuolinen viihdetarjonta ja kuvaruudusta oli varsinkin koneen laskeutuessa mukavaa katsella koneen pohjakameran näyttämää kuvaa alla olevista maisemista.  Edessä olevan istuimen USB-pistorasian avulla sai myös hyvin ladattua omat laitteet, jotta virtaa riitti lukemiseen ja äänikirjojen kuunteluun.

Ensi askelista Juan Santamarian lentoasemalla ei ole montaakaan muistikuvaa. Pura Vida tervehdys otti meidät vastaan jonkin käytävän seinällä.  Sanonta tarjoittaa puhdasta elämää, mutta sitä käytetään Costa Ricassa tervehdittäessä, hyvästelessä tai kun halutaan sanoa, että kaikki on OK. 

Passintarkastuksesta muistan sen, että siellä kysyttiin, mikä on ensimmäisen hotellimme nimi ja milloin ja miten poistumme maasta eli nämä tiedot oli hyvä muistaa tai pitää printattuina tai helposti esiin saatavissa puhelimesta.

Lähtiessämme kotimatkalle illalla 26.2.2023 ehdimme nähdä hienot maisemat lentoaseman ympärillä isojen puhtaiden ikkunoiden läpi.  Koneemme lähtöaika oli 19:30.  Lähtöselvityksessä kuulimme, että kone oli ylibookattu ja yhdelle ryhmämme jäsenelle tarjottiin korvausta, jos hän suostuisi siirtämään lähtönsä seuraavan päivän lennolle. Onneksi hän sai vahvistuksen kello kuuden jälkeen ja pääsi mukaamme samalle lennolle.

 

Lentoasemalla oli hienot tilat lähteville matkustajille.  Ruokapaikkoja ja matkamuistomyymälöitä oli varmaan kaikkien tarpeisiin. Meillä koiranhoitajatyttäret saivat tuliaiseksi kaakaota, kahvia ja suklaata.

Lähtöportin lähellä oli työskentelypiste, jossa oli mahdollisuus ladata monenlaisilla pistotulpilla varustettuja laitteita.  Valitettavasti useisiin USB-pistorasioihin oli koitettu työntää pistotulppa väärinpäin, joten ne olivat menneet rikki, onneksi ehjiäkin löytyi. Lähtöporttien lähellä oli tilaa myös lasten leikeille.

 

Mandalatravelin kahdeksan turistin kiertomatkasta Costa Ricassa ja Nicaraguassa voi lukea linkkien takaa.

Costa Rica: Arenal - La Fortuna - Caño Negro - Los Chiles

Costa Rica: Monteverde

Nicaragua: Granada 

Nicaragua: Masaya - Catarina

Costa Rica: Rincón de la Vieja 

Costa Rica: Samara - Carrillo

Nyt jään odottamaan muutaman viikon kuluttua alkavaa reissua, josta olen maininnut blogissa ensimmäisen kerran tammikuussa 2019 ja haaveillut jo pari vuotta sitäkin aikaisemin.