Läntinen saaristoreitti Helsingin Kalasatamasta Espoon Nokkalaan

Kesän 2024 vesireittiuutus Läntinen saaristoreitti on ainoa Helsingin - ja Espoon saariston yhdistävä vesibussireitti.  Se on mukava ja edullinenkin lisä pääkaupinkiseudun saariston ihailuun mereltä käsin.  25 euron hinnalla voi ostaa päivälipun, jolla saa nauttia merimaisemista Kalasataman ja Nokkalan välillä yhteen suuntaan tai mennen tullen ja/tai pistäytyä voi myös Suomenlinnassa, Vartiosaaressa, Lonnan saaressa ja Kauppatorilla.  Eläkeläisille lippu maksoi vain 22,50 euroa. Lyhyemmille matkoille hinnat ovat edullisempia.

128:lle matkustajalle rekisteröidylle M/S Kajava laivalle mahtuu mukaan myös neljä polkupyörää, joille 5,- euron liput on hyvä varata ennakkoon.  Meidän oli tarkoitus ajaa Ilpon kanssa polkupyörillä Kalasatamaan, mutta pyöräpaikat olivat jo menneet, kun varasimme risteilylippumme. Oikeastaan hyvä niin, sillä varsinkin Ilpon painavan sähköpyörän kuljettaminen laivaan sataman portaita pitkin ja mahdollisesti myös portaita pitkin laivan yläkannelle olisi ollut vaikeaa.  

Matkaan lähdettiin Parrulaiturin varrelta Isoisänsillan Kalasataman puoleisesta päästä.

Korkeasaaren rannassa näkyi Virroilla vuonna 1993 rakennettu siipirataslaiva PW/S Vispilä, joka palasi vuonna 2022 usean vuoden tauon jälkeen kuljettamaan asiakkaita Kauppatorilta Korkeasaareen.  Hylkysaarella, kahdella kannaksella Korkeasaareen liitettynä, seisoo tyhjänä komea entinen luotsiasema, jossa oli Merimuseo vuosina 1973 - 2007. Rakennukselle etsitään edelleen uutta käyttöä.

Katajanokan rannassa seisovat komeat jäänmurtjat nähtiin samalla kun alitettiin Finkensilta Nihdin ja Korkeasaaren välillä.  Se on osa  Kruunuvuorensiltoja ja seuraavana nähtiinkin valmistumassa oleva Kruunuvuorenselän ylittävä Suomen pisin silta ja sen keskelle rakentuva 135 metriä korkea pyloni. Siltatyömaan nettisivuilta löytyi myös havainnekuva valmiista sillasta.

Kruunuvuorenrannassa pysähdyttiin samalle laiturille, jolta operoi HSL:n liikennöimä lautta Meritullintorille.  Lauttamatkalle pääsee voimassa olevalla joukkoliikenteen AB-lipulla.

Kruunuvuorenranta on vielä kovasti kehittyvä kaupunginosa ja sen sanotaan olevan valotaiteen kaupunginosa, sillä rakennuttajat on velvoitettu hankkimaan valotaidetta kortteleihinsa prosenttiperiaatteen mukaan.  Öljysäiliö 468 on toistaiseksi tunnetuin teos, 16 metriä korkea entinen öljysäiliö on nykyään vuokrattavissa juhlatilaksi.  Sen seinissä on 2012 pyöreää aukkoa, joissa led-valot syttyvät ja sammuvat.  Aukkojen lukumäärä muistuttaa teoksen syntymävuodesta.

Kruunuvuorenrannan Koirasaaren alueella ohitettiin energiayhtiö ST1:n rakennuttama edustussauna, joka valmistui jo vuonna 2018. ARRAK Arkkitehtien sivuilla kerrotaan saunasta mm. seuraavaa: 

"Koirasaaren saunan suunnittelun pohjana on Helsingin kaupungin ja yksityisen yritystahon vuonna 2013 järjestämä kutsukilpailu ja sen voittanut ehdotus, motti. Kilpailun tavoitteena oli rakentaa käytöstä poistetun Koirasaaren öljylaiturin päälle, korkeatasoiset, ekologisesti kestävät merelliset edustus- ja saunatilat, jotka sopivat Koirasaaren suunniteltuun kaupunkikuvaan."

Saunat Vasikkasaaren vieressä olevassa Saunasaaressa sopivat luonnontilaiseen saaristomaisemaan ilman arkkitehtikilpailuakin.  Saunasaaren savusaunoja voivat ryhmät varata käyttöönsä.

Vallisaaren Torpedolahti oli seuraava pysähdyspaikka.  Vallisaari ja siihen kannaksella yhteydessä oleva Kuninkaansaari ovat mukavia retkikohteita vain 20 minuutin merimatkan päässä Kauppatorilta.

Suomenlinnassa ajettiin Tykistölahden laiturille ja näin ensimmäistä kertaa ristin Ison Mustasaaren rannalla.  Laivan kapteeni kertoi rististä, mutta kertomus ehti unohtua. 

Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta löytyi Suomenlinnan matkailuneuvonnasta saatua tietoa. "Kyseessä on Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987. Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin Vallisaareen ilkivallan takia. Iso Mustasaaren risti Tykistölahdella asennettiin muutama vuosi sitten."

Sukellusvene Vesikko ohitettiin myös Tykistölahdessa. Se on Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä.

Tykistölahden suulla "oltiin törmätä  ;) " Viking XPRS-laivaan.  Sehän kulkee Katajanokan satamaan Kustaanmiekan salmen läpi.

Lonnan saari oli yksi reitin pysähdyspaikoista.  Sinnekin olisi voinut jäädä syömään ja kahville tai opastetulle kierrokselle.  Matkaa olisi voinut jatkaa myöhemmin Kajavalla tai jollakin muulla varustamon veneellä Kauppatorille.  Saarella on ollut mm. meriminojen kokoamis- ja säilytyspaikka.  Maassa näkyviä raiteita pitkin miinoja kuljetettiin laiturin ja varaston välillä. 

Reitti jatkui ohi Lauttasaaren ja Keilaniemen

Miessaaren selällä pari hurjapäätä näytti taitojaan veskoottereilla ajellen aluksemme peräaalloissa.  Haukilahden satamassa oli syvemmissä vesissä enemmän syväystä tarvitsevia purjevenetä ja lähempänä lahden pohjukkaa näytti olevan moottoriveneitä, jotka pääsivät samaan kuvaan vuonna 1968 valmistuneen Haukilahden vesitornin kanssa.  Tornin yläosassa toimii näköalaravintola Haikaranpesä.

Reitin päätepiste oli Matinkylän rannassa Nokkalan majakka niminen kahvila-ravintolarakennus.  Nokkalan venesatama toimii parin muunkin risteilyreitin pysähdyspaikkana.  Sataman vieressä on Matinkylän uimaranta.

Paluumatkalla Helsinkiin näimme kaukana horisontissa luotojen takana rannikkovartioston aluksen turvaamassa aluevesiämme, kertoi Kajavan kapteeni.

Kapteeni siirsi veneemme kurssin kulkemaan lähempänä kaupungin rantaa kuin menomatkalla Espooseen. Jätkäsaaren ranta ja Länsiterminaalin alue eivät näin mereltä katsoen näyttäneet parhaita puoliaan.  Sieltä on kuitenkin kaunis näkymä Pihlajasaareen, joka on suosittu vapaa-ajanviettopaikka uimarantoineen.

Eiranrannan uudet rakennukset ja uimaranta niiden edessä eivät vedä vertoja Merikadun vanhoille rakennuksille ja hieman ihmetyttää rantaan ilmestynyt harmaa rakennus, joka kartan mukaan on Grundskola Norssen eli ruotsinkielinen normaalikoulu.  Pienellä googlauksella löytyi tieto, että Unioninkatu 2:n ruotsinkielisen Norssin upeaa koulurakennusta on peruskorjattu vuosina 2015-2016, joten tuo ei niin kaunis rakennus taitaa olla väistötila, joka on jäänyt käyttöön.

Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki näkyi puiston puiden takaa. Muistomerkin latvassa 12 metrin korkeudessa palaa ikuinen tuli.

Ohitimme rannassa olevan suositun kahvila Caruselin ja meren puolella Liuskaluodon sekä Sirpalesaaren, joissa kummassakin on ravintolat.

Kaivopuistonrannan matonpesulaitureiden viereen on perustettu vuonna 2011 suosittu Ravintola Mattolaituri ja sitä vastapäätä merellä on kahdeksan hehtaarin kokoinen Harakka saari, jolla on neljä luonnonsuojelualuetta.
Harakka on entinen puolustusvoimien saari, jossa oli kemian koelaboratorio ja venäläisten vuonna 1908 rakentama kasarmi. Nyt saari on myös taiteilijoiden saari, jonka taiteilijatalossa on 30 työhuonetta.

Kaivopuiston rannassa on tänäkin kesänä Suomen korkein benji-hyppypaikka. Hyppykorkeutta on 100 metriä. Paikka aukesi 26.7. eli risteilypäivänämme ja hyppäämään pääsee sunnuntaihin 11.8.2024 asti. 

Risteilyalus kulki Kaivopuistonrannan ja Eteläsataman ohi Lonnan saarelle, Suomenlinnaan ja Vartiosaareen kuten jo menomatkallakin ja Kruunuvuorenrannan kautta takaisin Kalasatamaan.

Reilun neljän tunnin edestakainen risteily raikkaassa meri-ilmassa oli mukava tapahtuma ennen iltaa, jolloin TV:stä saattoi seurata Pariisin olympialaisten avajaisia ja joukkueiden risteilyä Seine-joella.