Löytäessäni kuvan Berliinin muurista vuodelta 1988 huomasin, että matkasta ei ollut blogissani minkäänlaista mainintaa. Tämä asia piti korjata ja samalla täydensin myös muistiinpanoja vuosien 1987 ja 1998 Berliinin matkoista. Vuosilukujen linkit vievät matkakertomuksiin.
Ensimmäinen Berliinin matkani suuntaui Saksan Demokraattisen tasavallan eli DDR:n Itä-Berliiniin huhtikuun lopulla 1987. Se oli kansainvälinen matkatoimistovirkailijoille suunnattu opintomatka, jonka aikana käytiin myös Dresdenissä ja Leipzigissa.
Kävimme parin suomalaisen kollegan kanssa myös Länsi-Berliinin puolella muutaman tunnin shoppailukierroksella ja ero kaupungin itäiseen puoleen oli kuin yöllä ja päivällä.
Länsi-Berliinissä kävin varsinaisesti ensimmäistä kertaa maaliskuussa 1988. Se oli silloisen työnantajani Etumatkojen järjestämä opintomatka eri puolilta Suomea tulleille matkatoimistovirkailijoille. Matkan aikana meille esiteltiin kaupungin nähtävyyskohteita ja erilaisia ravintoloita, jotta asiakaspalveluvirkailijat osasivat paremmin kertoa matkaa suunnitteleville asiakkailleen kaupungin tarjoamista matkailupalveluista. Siihen aikaan ei osattu edes haaveilla internetin tarjoamista virallisista matkailusivustoista tai matkailijoiden kirjoittamista matkablogeista, joista voi hankkia vihjeitä omille matkoilleen.
Toistaiseksi viimeinen Berliinin vierailuni tapahtui maaliskuussa 1998 tyttäreni Helin kanssa, joka oli silloin 14,5 vuotias. Reissu oli omatoimimatka Finnairilta saaduilla palkintovapaalipuilla, joita ainakin me seuramatkojen tuotanto-osasoilla työskennelleet saimme pari kertaa vuodessa kiitokseksi hyvin menneestä myyntityöstä. Nyt tämän uskaltaa jo tunnustaa ilman pelkoa veroseuraamuksista.
Berliini on varmasti yksi niitä kohteita, jotka ansaitsisivat käynnin myös näin 2020-luvulla, kunhan maailmantilanne muuttuu matkustamiselle suotuisammaksi.
Lopuksi vielä linkit matkakertomuksiin 1987, 1988 ja 1998.
No jo on korkea aika käymään Berliinissä heti, kun lockdown poistetaan ja Suomestakin pääsee taas lentämään Berliiniin. ( Berliinissä on jalkavaivaisenkin helppo liikkua, barreierefrei). Suurkaupunkien keskustat pysyvät yleensä muuttumattomina, mutta Berliini on muuttunut 23 vuodessa. Uudisrakennukset alkavat jo lento- ja rautatieasemalta ja jatkuvat Mitte´ssä, jota et tunnista entiseksi. Pozdamer Plaz ei enää ole entisensä eikä Brenzlauer Berg. Muurin muistoja saat etsiä enää museosta.
VastaaPoistaBerliini on kiehtonut minua lähes koko elämäni. Kävin siellä ensimmäisen kerran 50 vuotta sitten turistina ja nyt on hyvä syy käydä siellä rakkaita tyttärenlapsia katsomassa.
Helsingistä olet varmaan lentokoneella nopeammin Berliinissä kuin minä Reinin rannalta 600 km:n päästä junalla tai autolla.
Ich hab´ noch einen Koffer in Berlin, lauloi Hildegard Knef muinoin, ja Heimweh nach Kurfürstendam. Nyt minullakin on. Käyhän katsomassa, jäikö sinultakin Berliiniin kapsäkki.
VastaaPoistaKiitokset kommentista! Berliini ansaitsee varmasti uuden vierailun näin lähes neljännesvuosisadan jälkeen. Kävinkin jo katsomassa Visit Berlin-sivuja. Toivottavasti rokotekattavuus paranee vähitellen ja matkailuelinkeino pääsee elpymään.
Oliko matkustaminen kummallekin puolelle yhtä helppoa tai vaikeaa ja miten ne matkailijan näkökulmasta ylipäätään erosivat toisistaan?
VastaaPoistaEnnen Berliinin muurin murtumista marraskuussa 1989 tarvittiin Itä-Berliiniin ja koko Itä-Saksaan viisumi, joten siten sinne matkustaminen oli hankalampaa kuin Länsi-Berliiniin ja Länsi-Saksaan matkustaminen. Jostain syystä rajalla jännitti, kun palasimme itään omatoimiselta vierailulta länteen. Se oli samanlaista jännitystä kuin Tallinnaan tai Leningradiin (Pietariin) matkustettaessa. Tiukkailmeiset rajatarkastajat saattoivat kysellä mikä on matkustamisen syy tai miksi olimme käyneet lännessä ja samalla tarkistivat paljonko meillä oli rahaa mukana. Siihen aikaan Itä-Eurooppaan ja varsinkin Neuvostoliittoon matkustettaessa harrastettiin pimeän rahan vaihtoa eli kadulla sai paljon paremman kurssin kuin virallisessa rahanvaihtopisteessä. Itä-Berliinissä emme tainneet vaihtaa rahaa pimeästi, koska sitä ei kulunut kuin tuliaisiin. Kutsumatkalla isännät huolehtivat hotelli- ja ravintolalaskuista.
VastaaPoista