Saavuimme kaupunkiin läpi Transnistrian taksilla Odessasta, jonne olimme lentäneet Minskistä. Hirbovatin rajakaupungissa saimme passiemme väliin latinalaisin aakkosin kirjoitetun lappusen, sillä Moldovassa luovuttiin kyrillisistä kirjaimista 31.8.1989. Rajalla oli myös rahanvaihtopiste ja kukkarossani sattumalta olleet 80,- euroa vaihtuivat 1620,- leuksi.
Bulevardul Dacia |
Hotelli Klassik, sisäänkäynti |
Kattoterassi uima-altaineen |
Näkymä huoneen ikkunasta keskustan yli lähiöihin |
Kaupungin
pääkatu Bulevardul Ștefan cel Mare sijaitsi vain puolen kilometrin päässä
hotellista ja sieltä löytyi useampiakin ravintoloita terasseineen
illallispaikaksi. Istahdimme PurPur Cafe
nimiseen paikkaan ja saimme eteemme menut, joissa oli ruokalajit myös
englanniksi ja palvelukin onnistui tutulla kielellä.
Tupakointi
näytti olevan vielä suosiossa eikä ravintolasta ollut löytyä pöytää, jonka
lähellä ei olisi tupakoitu. Ruoan sai
täällä melkeinpä edullisemmin kuin edellisissä kohteissa, kahdelle hengelle
reilusti alle 20,- eurolla.
Tiistai
27.6.2017
Aamuherätys
tuli lähiseudun kukkojen toimesta. Peltikattoisissa taloissa asuttiin,
harjoitettiin puutarhaviljelyä ja pientä korjauspaja yms. toimintaa.
Näkymä kattoterassilta hotellin lähiympäristöön |
Kulku hotellin pihanpuolen sisäänkäynnille |
Hotellin aamiainen oli erinomainen suhteutettuna huonehintaan 30,- euroa / henkilö / yö. Samalla hinnalla saattaa juuri ja juuri saada brunssin helsinkiläisestä ravintolasta tai yksi henkilö majoittuu vaatimattomasti ilman aamiaista Lappeenrannan seudulla.
Osa aamiaistarjoilua |
Lisää aamiastarpeita |
Päivän ohjelmaksi emme suunnitelleet mitään erikoista. Tarjolla olisi ollut esimerkiksi viinitila- tai luostariretkiä, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että kumpaisiakin on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana riittävästi. Tai ainakaan nyt sellaisiin ei ollut tarvetta tutustua.
Lähdimme kävelemään hotellista saadun kartan avulla kohti merkittyjä nähtävyyspaikkoja. Chisinaun seutu on ollut asuttua jo 8000 - 3500 vuotta eaa. Ensimmäinen historiallinen maininta on 1400 luvun puolivälin tienoilta. 1400-luvun lopulla Moldovan ruhtinaskuntaa hallinnut Tapani III Suuri eli Stefan cel Mare on saanut Chisinauhun nimellään mm. puiston, monumentin ja bulevardin.
Stefan cel Mare / Tapani III Suuri |
Suihkulähde Stefan cel Mare puistossa |
Puita ja puistoja on kaupungissa runsaasti ja mainio yksityiskohta olivat lukuisat pienet jäätelö- ja virvoitusjuomakioskit puistoissa. Niiden tarjonta oli tarpeen 30 asteen lämmössä.
Kioskeja katedraalipuistossa |
Katedraali |
Kadut ja jalkakäytävät eivät olleet aivan samanlaisessa kunnossa kuin esimerkiksi Minskissä. Kartan tutkiminen yhtä aikaa kävelemisen kanssa oli mahdotonta, jos ei halunnut kompastua.
Vuonna 1940 maanjäristys vaurioitti kaupunkia ja toisessa maailmansodassa kaupunki hävitettiin pariin kertaan. Osa rakennuksista näytti siltä, että voisivat olla ajalta ennen sotaa.
Sodan jälkeen kaupunkia jälleenrakennettiin neuvostoihanteiden mukaan.
Kansallinen sotahistorian museo |
Uudempaakin rakennuskantaa näkyi.
Yksi ainoa tuliainen tuli hankittua koko kierrokselta. Se oli Ilpolle pieni musta olkalaukku, johon mahtuu puolen litran vesipullo, kännykkä ja lompakko. Ilpo ymmärsi vihdoinkin olkalaukun kätevyyden, kun ei tarvitse ottaa reppua selästä halutessaan kuvata kännykkäkameralla tai tarvitessaan kulausta vesipullosta. Laukku löytyi markkinatorialueelta sivukadun varrelta läheltä edellisen illan ravintolaa. Kartassa oli maininta Piata Centrala ja ostoskärryjen kuva. Luulimme sen tarkoittavan supermarkettia.
Markkinatori |
Illallispaikkavinkin löysimme kirjasta: Savukeitaan matkaoppaat, Moldova, kirjoittajat Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen. Vatra Neamului tarjosi paikallista ruokaa. Se ei suinkaan ollut kaupungin edullisimpia ravintoloita, mutta ruoka ja palvelu olivat erinomaisia ja Ilpo sai kaipaamaansa jänistä. Kolmen ruokalajin ateria kahdelle maksoi noin 80,- euroa.
Vatra Neamului ravintola, Puskin kadulla |
Keskiviikko 28.6.2017
Puhelimen herätys piti laittaa soimaan, sillä Ukrainan lentoyhtiön UIA:n lento Kiovan kautta Helsinkiin lähti klo 07:20. Lähtö hotellilta oli klo 06:00, jolloin aamiaistarjoilu ei ollut vielä alkanut. Saimme vastaanotosta aamiaispaketit, joissa oli jogurttia, kolmioleipiä ja omena. Näillä päivä lähti mukavasti alkuun. Vastaanototosta tilattiin ja maksettiin meille taksi, sillä lentokenttäkuljetukset kuuluivat hintaan. Eipä ollut tämäkään huonoa palvelua hotellilta.
Chisinaun lentoasema oli uudehko. Siellä oli reilun kokoinen verovapaamyymälä ja hieno yksityiskohta odotustilassa oli viherseinä.
Lento Helsinkiin kesti vain neljä tuntia. Siihen sisältyi tunnin koneenvaihtoaika Kiovassa. Tosin vaihtoaika oli melkein liian lyhyt tai opastukset saisivat olla selkeämpiä. Jonotimme ensin Transfer-tiskille kuullaksemme, että meidän pitikin olla jossakin muualla. Menin kysymään yksin istuvalta virkailijalta, missä meidän pitäisi olla, mutta taas tuli selitys, jota en ymmärtänyt. Sanoin hänelle, voitko tulla näyttämään, mihin meidän pitää mennä, sillä lentomme lähtee 30 minuutin kuluttua ja portilla pitäisi jo olla. Hän vain sanoi, menkää tuolla sinipukuisen rouvan luo. Onneksi sinipukuinen rouva vei meidät ohi pitkän turvatarkastusjonon ja pääsimme tarkastuksen kautta lähtöportille ja ehdimme koneeseen.
UIA:n lennoilla kaikki tarjoilut olivat maksullisia. Mukillinen teetä maksoi 2,- euroa ja täytetty sämpylä 4,- euroa, mutta näinhän se alkaa olla useimmilla lentoyhtiöillä.
Viherseinä lentoaseman odotustilassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti