Koiralenkki Ruotsinkylän tutkimusmetsässä

Ruotsinkylän tutkimusmetsä sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Helsingistä Tuusulan moottoritien kupeessa. Se oli meille Päivikin kanssa uusi koiralenkkeilykohde.  Facebookista huomasin, että agilitytuttumme oli käynyt siellä koirineen ja niinpä päätimme mekin lähteä sinne huhtikuun alun aurinkoisena päivänä. 

Luonnonvarakeskuksen sivuilta löytyi näin jälkikäteen tietoja, jotka olisi kannattanut lukea ennen paikalle menoa.  Alueella tutkitaan erilaisia metsänjalostukseen liittyvä kysymyksiä. Tutkimusmetsän luonto on monipuolinen.  Sieltä löytyy karuja avokallioita, kangasmetsiä ja puronvarsilehtoja.  Erityisesti ulkomaisten puulajien viljelmät tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita. Tutkimusalueeseen kuuluu noin 1000 hehtaaria maata Tuusulan, Sipoon, Lopen, Mäntsälän ja Hausjärven kuntien alueilla. Valtaosa metsistä sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä.  Siellä on tehty tutkimusta vuodesta 1923 lähtien ja alueella oli kenttäasema vuosina 1949 - 2012.   Rakennukset eivät ole enää luonnonvarakeskuksen käytössä vaan yksityisomistuksessa. 

Metsän reiteillä saa monipuolisen kuvan Suomen metsäluonnosta.  Ne sopivat metsistä kiinnostuneille ulkoilijoille ja koululaisille.  Näimmekin siellä pari koululuokkaa opettajineen.  Meillä oli hiukan vaikeuksia löytää parkkipaikka.  Päivikki ajoi auton Tuusulantien varrelle Maisalantietä pitkin ja sieltä löytyi tilava liityntäpysäköintipaikka, olihan vieressä bussipysäkki Tuusulantiellä.  Reittimme pituudeksi tuli reilut viisi kilometriä ja aikaa kului rauhallisesti kävellen puolitoista tuntia.  Emme kulkeneet mitään nimettyä reittiä pitkin.  Tosin osalla matkaa näkyi tien varren puissa sinisiä maalimerkkejä.  Meille pääasia oli kulkea uusissa maisemissa.

Lenkillä olivat mukana tuttuun tapaan Päivikin espanjanvesikoira Niio sekä nyt jo 10 kuukauden ikäinen kromfohrländer Nilla ja oma roturisteytys-kromfohrländerini Nopsa (villakoira-kromfohrländer).

Oli hauskaa lukea puiden nimiä ja istutusvuosia kylteistä. Nimet viittasivat alueille, joista kasvit olivat kotoisin ja joissa muutamilla alueilla olen käynyt, kuten Makedonian mänty, Kontortamänty Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta ja Douglas-kuusi Pohjois-Amerikasta.  Arkangelin lehtikuusen eli Siperian lehtikuusen kotipaikoilla en ole käynyt enkä taida sinne päästäkään.  Vuodet olivat pois nukkuneiden äitini ja isäni syntymävuosia 1924 ja 1925. 

Jossakin vaiheessa tuli eteen T-risteys.  Lähdimme kulkemaan kohti Professorin pytinkiä.  Hiekkatieltä käännyimme pysäköintialue-kyltin ohjaamina jyrkälle kiviselle tielle, jota olisi voinut ehkä ajaa nelivetomaasturilla. Parkkipaikan laidalla oli punamullalla maalattuja rakennuksia.  Nämä taisivat olla Googlen kartassa näkyvät Villa Tammikko ja Tammikon Talli.  Kuulimme lapsiryhmän kanssa kulkeneelta opettajalta, että rakennukset ovat yksityisomistuksessa ja lähdimme metsäpolulle, jolta lapset olivat tulleet.  Jonkin aikaa kuljettuamme, saavuimme taas punamullalla maalatun rakennuksen luo ja tämä oli Professorin pytinki. 

Professorin pytingin luona on info-tauluja, nuotiopaikka sekä pöytiä eväiden syömiseen. Siellä olikin pieniä koululaisia opettajineen nauttimasta lounasta.  

Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja, professori Olli Heikinheimo (1882-1973) rakennutti aikanaan koko valtakunnan kattavan tutkimusmetsäverkoston ja metsämuseoksi rakennettu karjalaistyylinen hirsiaitta sai nimensä, koska toimi metsäntutkijoiden ja professorien tukikohtana. 

Ruotsinkylän tutkimusmetsän polkuihin on syytä tutustua netin avulla tarkemmin ennen mahdollista seuraava lenkkiä näille seuduille.  Mukava oli tämäkin lenkki, vaikka ei oikein tiedetty minkälaisessa paikassa oltiin. 

Pyörällä Kirkkonummen Svarvvikin ja Finnträsk-järven ympäristössä

Eläkeläisten lomanvietto Kirkkonummella jatkui leppoisalla pyöräretkellä Hotelli Majvikistä Sarvvikiin ja Finnträsk-järven rannalle.  

Parjantaina 1.8.2025 ajettiin Masalan läpi Sundsbergintielle ja ihailtiin hienoja kevyenliikenteenväyliä, joita alueelle on rakennettu. 

Sarfvikin golfkentän ympäristössä oli runsaasti uudehkoja rakennuksia, joista tuli mieleen Saariselän tiiviisti rakennettu keskusta, jossa kävin pari vuotta sitten. 

Ajelimme kohti Villa Sarfvikiä, entistä pankin edustushuvilaa, jota voi nykyään varata erilaisiin tapahtumiin.  Kuvittelimme, että voisimme mennä tontille katsomaan hirsihuvilaa ja sen luota avautuvia maisemia Kivenlahdenselälle, mutta se ei onnistunut.  

Lähdimme ajelemaan Sarvvikintietä kohti Malmenia tarkoituksena kiertää golfkenttä ja sen eteläpuolella oleva metsikkö.  Hiekkatie kapeni ja yht´äkkiä huomasin, että keskellä tietä oli kerällä kyy.  Ilpo ei sitä huomannut vaan ajoi melkein sen päälle. Minä onnistuin kiertämään kyyn ajamalla lähes ojan kautta.  Lyhyen matkaa ajettuamme tie muuttui  sellaiseksi, että maastossa näkyi juuri ja juuri auton renkaiden urat kasvillisuuden keskellä.  Minua rupesi pelottamaan, että siellä tulisi vastaan enemmänkin kyitä ja sain ylipuhuttua Ilpon, että käännymme takaisin.  Niin teimme, emmekä enää nähneet kyytä tiellä. Se oli luikerrellut tien vierustan kasvillisuuden joukkoon. 

Paluumatkalla huomasimme, että Svarvvikintieltä lähti pitkospuupolku rantaan.  Lähdimme taluttamaan pyöriämme tätä 200 - 300 metrin pituista polkua pitkin ja toiveena oli nähdä meri jostakin kohdasta.  Kaislikko / ruovikko oli valitettavasti niin korkea, että merta sieltä ei nähnyt, mutta muutama kaunis sudenkorento sentään nähtiin. 

Siirryimme ajamaan golf-kentän reunaa kulkevaa tietä pitkin.  Suuntana oli Finnträsk-järven ranta.  Järvi on noin kolme kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä.  Rannoista ja metsistä huomattava osa kuuluu Natura-verkostoon ja sen lounaisosassa on Träskmossenin suoalue.  Järven ympäristön suojelemiseksi on perustettu Finnträskin suojeluyhdistys, johon kuuluu valtaosa järven ympäristön haja-asutusalueen asukkaista ja maanomistajista.  Moottoriajoneuvoilla ajo järven jäällä ja moottoriveneiden käyttö kesällä on Lääninhallituksen päätöksellä kielletty.  Järven pohjoisrannalla on pieni uimaranta.  Uimarantaa emme ehkä nähneet, mutta pienellä kallioniemellä aivan golfkentän aidan läheisyydessä oli useampia istuimiksi tarkoitettuja puupölkkyjä, joiden pinnalle oli kiinnitetty solumuovin palaset. Lähellä oli myös vanha laituri, joka päättyi tiheään kaislikkoon. 

Keväällä 2024 on aloitettu jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen Länsiväylän / Jorvaksentien eteläpuolelle.  Hankkeen  valmistumisen jälkeen jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys Kirkkonummen keskustasta Espooseen kulkee Tolsan, Jorvaksen ja Inkilän kautta Finnträskin reunaan, josta se jatkuu Sarvvikin kautta Espoon Kivenlahteen.  Nyt väylä oli jo ajettavissa meidän lenkkimme maastossa.  Yksi pieni talo sinnitteli moottoritien ja kevyenliikenteenväylän vieressä. 

Inkilän riistasiltaa emme lähteneet ylittämään, vaikka mieli olisi tehnyt.  Kulkuväylän pinta näytti turhan hankalalta pyöräilyyn eikä Googlen ilmakuvista nähnyt puhelimen näytöstä, minkälaisena tie jatkuisi kohti Sundbergintietä ja Kartanonrantaa.  Niinpä poljimme edelleen hyvää pyörätietä pitkin.

Näillä main meidät ohitti vanhan kilpa-auton näköinen polkkuauto / velomobiili / kinneri, hauskalla laitteella on monta nimeä.  

Vasemmassa laidassa velobobiili tulee

Tässä hauska kulkupeli jo menee

Matkamme jatkui kohti Jorvasta ja sieltä edelleen Masalaan eikä kuvia tullut otettua ennen viimeistä hiekkateiden risteystä ennen hotellia.  Pyörän matkamittari näytti 22,1 km ja ajan 2 tuntia 22 minuuttia, mutta tuohon aikaan sisältyy pysähdykset, jolloin en sammuttanut pyörästä sähköjä.  Todellisuudessa reissumme kesti kaupassakäynteineen ja pidempine pysähdyksineen lähes neljä tuntia.

Hotelli Majvikin alueella teimme Nopsan kanssa kävelylenkin ja kuvaan pääsi muutama alueen frisbeegolf-koreista.  Sekin on sellainen laji, jota voisi joskus kokeilla.  

Meressä ei voinut sinilevän takia uida, mutta Majvikin kylpyläosastosta saimme nauttia taas omassa rauhassamme. 

Iltapäiväkahvit ja Masalan K-Marketista ostetut Ellosen leipomon porkkanaleivokset nautimme mukana olleista retkiastioista. 

Kirkkonummen pyöräilyloma piristi mukavasti arkea.  Lomastamme 29.7. - 2.8. voi lukea linkkien takaa

Polkupyörällä Kirkkonummelle Hotelli Majvikiin

Pyörällä Vitträsk-järven ympäri ja Hvitträsk

Pyörällä Majvikistä Kirkkonummen Ragvaldsin museoalueelle

Pyörällä Kirkkonummen Svarvvikin ja Finnträsk-järven ympäristössä