Pakistanin Sukkurista ajettiin moottoritietä pitkin Uch-Sharifin vanhan hindulaisen keskuksen luo ja jatkettiin Cholistanin autiomaassa olevan Derawarin linnoituksen sekä moskeijan kautta Bahawalpuriin.
Maanantaina 3.3.2025 tuntui aamupäivällä siltä, kuin olisimme poistuneet Pakistanista. Lähdimme ajamaan kolmekaistaista maksullista moottoritietä pitkin. Maassa on nopeiden ja valvottujen moottoriteiden verkosto, jonka Pakistanin kansallinen tieviranomainen (National Highway Authority NHA) omistaa. Teitä on valmiina lähes 2600 km ja rakenteilla on 1200 km lisää.
Tiellä ajeli kanssamme pääasiassa merikontteja kuljettavia rekkoja, kaiketi isompien firmojen omistamia säiliöautoja ja busseja, koska niistä puuttuivat omistajien tekemät koristeet ja näkyi siellä muutama hyväkuntoinen henkilöautokin. Moottoritiellä ajaville autoille on määrätty maksimikorkeus ja siellä näkyi rakennelmia, joissa oli aurinkopaneelit, kamerat ja lamput. Ne olivat sen verran matalalla, että korkeita lasteja kuljettavat rekat olisivat törmänneet niihin.
Matkan varrella oli myös tasaisin väliajoin erittäin siistejä ja hyvin varusteltuja huoltoasemia, joissa oli kahvikoneella varustettu kauppa sekä wc ja pesuhuone. Myös moskeija oli useimpien ellei kaikkien tällaisten huoltoasemien yhteydessä.
Puolen päivän jälkeen saavuimme Punjabin provinssissa sijaitsevaan Uch Sharifin kaupunkiin, joka tunnettiin Delhin sulttaanikauden aikana suufilaisena keskuksena. 1300-luvulla sinne nousi useita suufilaisten pyhimysten hautamonumentteja, jotka heijastavat Keski-Aasialaista vaikutusta upeilla sinivalkoisilla lasilaatoillaan. Tällä hautamausoleumien alueella huivin käyttö ei ollut mitenkään "pakollista" mutta se oli kevyt ja kätevä suoja auringonpaisteessa, kun lämpötila taisi olla lähellä 30 astetta.
Bibi Jawindin kahdeksankulmainen hauta on alueen täydellisin (kuva alapuolella). Se on koristeltu fajanssinsinisin ja valkoisin laatoin. Sen kupolin päällä majaili kyyhkysparvi, joka lehahti lentoon silloin tällöin. Näillä hautamuistomerkeillä näimme harvinaisen paljon muuta väkeä. Taisivat olla paikallisia, sillä tarjosivat meille ostettavaksi pieniä leivonnaisia ja olivat kiinnostuneita yhteisten valokuvien ottamisesta, kuten muuallakin huomasimme olevan tapana.
Bussimme pysäköintipaikan vieressä oli taas poliisiauto, joka turvasi kulkuamme. Nämäkin poliisit asettuivat mielellään valokuvattaviksi ja ottivat kännyköillään kuvia meistä heidän kanssaan. Täällä huomasin ensimmäistä kertaa punahiuksisen paikallisen. Myöhemmin heitä näkyi lisää ja hiusten värin salaisuudeksi paljastui kaiketi muoti ja väripurkki.
Lounaan onnistuimme taas saamaan lähellä olleesta ravintolasta vaikka olikin ramadanin aika. Riisi, lammas ja vihannesannoksesta riitti 2 - 3:lle ruokailijalle, kuten olen aikaisemminkin maininnut. Ravintolan keittiö oli ulkona seinän vierustalla katoksen alla.
Matka jatkui pienempiä teitä pitkin paikallisasutuksen keskellä ja poliisiauton tehdessä tilaa pienelle bussillemme. Saimme myös Mudassir nimisen poliisin istumaan bussiin kanssamme. Päästyämme Derawar linnoituksen luo Cholistanin autiomaassa, asettui Mudassir kiltisti valokuvaan, kun tädit pyysivät.
Cholistanin autiomaa käsittää nykyisen Pakistanin Thar-aavikon läntisen alueen, jossa on aikoinaan ollut Indus-laakson kulttuuria. Derawarin linnoitus on perustettu alkujaan 800-luvulla. Aavikon halki on kulkenut linnoitusketju, jonka rakennukset tarjosivat suojaa matkustajille. Derawar on näistä parhaiten säilynyt. 1700-luvulla linnoituksen valtasivat muslimit paikalliselta heimolta ja se kunnostettiin nykyiseen muotoonsa. Bahawalpurin osavaltion 12. ja viimeinen hallitsija syntyi linnakkeessa 1904. Britit ottivat linnoituksen haltuunsa ja sitä käytettiin vankien majoittamiseen ja epäonnisten hirttämiseen.
Linnoitukseen mentiin sisään massiivisen muurin portista. Sisäpuolella oli suurin osa rakenteista erittäin huonossa kunnossa. Siellä oli värikkäästi koristeltu kameli ja omistaja, joka tarjosi ehkä mahdollisuutta ottaa valokuvia kamelin kanssa pientä maksua vastaan. Ehdin napata kuvan ennen kuin tämä asia selvisi. Muurien rajaaman linnoitusalueen yhdessä nurkkauksessa oli uudelleenrakennetu kauniisti koristeltu osa, jota pääsimme katsomaan.
Linnoituksen muureissa on 40 tornimaista rakennelmaa ja muurin ympärysmitta on 1,5 km. Korkeutta muurilla on jopa 30 metriä. Ylhäältä muurin reunan vierestä näimme lähellä sijaineen Abbasi-moskeijan ja Derawar järven, jonka rannalle tuotiin juuri vuohia juomaan.

Lähdimme kulkeman muurin vierustaa linnoituksen ulkopuolella ja ihailimme tornimaisissa rakenteissa olevia taitavasti tiilistä tehtyjä kuvioita. Muurin päällä näkyi muutama työmies korjaustöissä ja maassa ajelehti ruukunkappaleita.

Linnoituksen lähellä oleva Abbasin moskeija oli seuraava tutustumiskohteemme. Moskeija on valmistunut vuonna 1849 ja sinne mahtuu 10 000 palvojaa. Moskeijassa on kolme kupolia ja kaksi minareettia, sen salin pituus on 39 metriä.
Moskeijan pihalla lapsilla oli meneillään oppitunti, johon osallistui sekä tyttöjä että poikia. Mukanamme ollut Mudassir poliisi kuljeskeli moskeijan alueella paljain varpain aivan kuten meistäkin osa. Kengäthän pitää aina jättää moskeijan ulkopuolelle.
Ovensuussa oli kasa muovikorien näköisiä esineitä. Muutamat reissukumppanit olivat ehtineet ihmetellä, mikä niiden käyttötarkoitus oli. Minä olin nähnyt jo muualla, että ne olivat hattuja, joita miehet käyttivät moskeijassa, kun pää piti peittää. Täälläkin yhdellä pikkupojlla oli muovikorihattu päässään oppitunnilla.
Linnoituksen ja moskeijan vieressä oli pieni paikallinen kylä, jonka läpi kävelimme tutustumaan lähellä olleen hotellin mukavuuslaitokseen. Hiukan ehdimme ihmetellä, mistä hotelliin tulee asiakkaita tänne autiomaan reunalle. Kuulimme ja näimme julisteesta, että alueella on järjestetty Cholistan autiomaan rally-kilpailut vuodesta 2005 lähtien. Kilpailussa on vuosittain yli 100 osallistujaa eri puolilta Etelä-Aasiaa ja reitin pituus on 500 km. Ehkä hotellilla on muutakin käyttöä kuin majoittaa ralliin osallistujia.

Matkalla Bahawalpuriin olivat näkymät bussin ikkunasta taas sellaisia, joihin olimme tottuneet muutamana edellisenä päivänä. Tien varren kauppojen varasto oli levittäytynyt ulos, pienet paimenet kuljettivat kotieläimiä maantien laidalla ja autot sekä traktorit peräkärryineen olivat täynnä mitä moninaisempaa lastia.
Mielenkiintoinen päivä päättyi Bahawalpurin keskustan länsipuolelle Faletti´s Grand hotelliin, jossa ei montaa muuta asiakasta ollut lisäksemme. A la carte illallinen ja seuraavan aamun buffet-aamiainen syötiin hotellin ala-aulan ilmavassa ravintolassa.
Poistuessamme hotellista meistä haluttiin taas ottaa ryhmäkuva. Mukana oli myös kokki valkoisessa takissaan ja muuta hotellin johtotason henkilökuntaa.
Aamun lähtörutiineina kuljettajalla oli bussin ikkunoiden pesu ja katolle nostettujen matkalaukkujen suojaaminen pölyltä pressulla.
Seuraavana päivänä tutustuttiin Bahawalpurin ruhtinaalle rakennettuun Noor Mahalin palatsiin, posliinin valmistukseen ja Multanin historiallisiin kohteisiin.
Tämän seitsemän hengen Mandala Travelin Pakistanin kiertomatkan eri kohteista voi lukea linkkien takaa: (lista täydentyy)
Karachi
Karachista Hyderabadiin
Hyderabadista Bhit Shahin, Sehwānin ja Mohenjo-daron kautta Larkanaan
Larkanasta Sukkuriin
Sukkurista Bahawalpuriin
Multanista Harappan kautta Lahoreen Karachista Hyderabadiin
Hyderabadista Bhit Shahin, Sehwānin ja Mohenjo-daron kautta Larkanaan
Larkanasta Sukkuriin
Sukkurista Bahawalpuriin
Tuo on kyllä kiinnostavaa, että poliisikin suostuvat noin mielellään kuviin. Keski-Amerikan maissa oli sama juttu, mutta useimmiten tulee kieltävä vastaus. Mielenkiintoisen näköinen tuo Abbasin moskeija. Minkä verran ruoka muuten yleisesti ravintoloissa maksoi?
VastaaPoistaKiitos Mikko, tuo positiivinen suhtautuminen valokuvaukseen ja yhteisten kuvien ottaminen on ollut yllättävää. Ennen se on ollut muslimimaissa todellinen no - no.
VastaaPoistaRuoka oli Pakistanissa erittäin edullista ja tulista. Nuo riisiateriat maksoivat 5,- euron luokkaa ja niistä riitti 2 - 3 henkilölle. Runsaasta lammasannoksesta sai maksaa alle 10,- euroa. Cociksen ja ranskalaiset perunat sai 200,- rupialla eli 0,71 eurolla ;). Sellaisen hinnan olen laittanut muistiin.
Onpahan erittäin tyylikkäät hautamausoleumit, hyvin sopii tuo sininen värikin. Derawarin linnoituskin vaikuttaa hyväkuntoiselta, eikä ihmekään jos maassa kerran panostetaan tuollaisten kunnostamiseen. Hyvä niin!
VastaaPoista