tiistaina, huhtikuuta 12, 2022

Italia - Sperlonga ja Rooma 1999

Matkakuume parin viikon kuluttua tapahtuvalle Napolinlahden matkalle sai aikaan muistella Sperlongan reissua 23 vuotta sitten.

Perheen yhteiset lomamatkat eivät päättyneet vielä silloinkaan kun Millalla oli ikää jo 20 vuotta ja Helillä 16.  Sain varattua meille italialaisen yhteistyömatkatoimiston eli agentin kautta majoituksen 17.-24.7.1999 pienestä lomakylästä Sperlongan lähellä. Lensimme Roomaan ja menimme junalla Fondiin, josta olimme tilanneet kuljetuksen majapaikkaamme.  


Löysin lomakylämme sijainnin ja nykyisen nimen Villino Cetarola Googlen kartalta ja ilmakuvasta keväällä 2022 suunnitellessamme matkaa Napolinlahden saarille ja Sorrentoon.

Oli aika ottaa esille vanhat paperivalokuvat ja ottaa niistä kännykkäkuvat taltioitavaksi blogiin.

Lomakylä koostui pienistä pyöreistä mökeistä ja vastaanotto-, kauppa- sekä ravintolarakennuksesta ja sen vieressä olleesta uima-altaasta.  
 
Alue oli korkealla meren pinnasta ja yksityiselle rannalle kuljettiin kapeaa polkua pitkin.  
 

 
Mukavalla snorklailurannalla saimme olla useimmiten vain oman perheen kesken tai Ilpon kanssa kahdestaan, sillä tyttäret viettivät mieluimmin aikaansa uima-altaassa tai sen äärellä. 
 
 


 
Tälläkin matkalla oli mukana kertakäyttöinen vedenpitävä kinofilmikamera, kuten monilla muillakin veden ääreen suuntautuneilla matkoilla. Kaloista ei koskaan saatu kovin tarkkoja kuvia, mutta vuodesta toiseen niitä kuvattiin. Uimareista on kuvia muistoksi.
 
 
Bungalow-mökeissä oli pieni keittiö, joten aamiaiset ja jokunen ateriakin tehtiin itse ja syötiin ulkona mökin edessä olleella pihaterassilla.

 
Käytiin toki myös syömässä lomakeskuksen ravintolassa uima-altaan vieressä. 

 Aika kului myös lueskellen ja laiskotellen ulkona tai sisällä.




 
Jossakin vaiheessa viikkoa hotellin omistaja tai johtaja tarjosi meille autoaan käyttöön, jotta voisimme lähteä tutustumaan lähiseutuihin. Hänellä ja lähellä olleilla muilla turisteilla riitti ihmettelemistä, kun kerroimme, ettei kukaan meistä osaa ajaa autoa. 
 
Lomaviikon puolivälin jälkeen teki meidänkin mielemme nähdä muita maisemia. Tähän aikaan olivat pienet kännykät jo yleisiä, mutta nettiyhteyttä niissä ei ollut. Soitin töihin ja kysyin olisiko jollakin kollegalla aikaa varata meille lomamme kahdeksi viimeiseksi yöksi majoitus Roomasta.  Se järjestyi ja poistuimme lomakylästä taksilla ja junalla viiden majoitusyön jälkeen. 
 
Otin taksin ikkunasta muutaman kuvan ohi vilahtavista maisemista ja kuvien mukaan näyttää siltä, että pysähdyimme myös johonkin ottamaan valokuvia. 
 




 
Junankin ikkunasta tuli jollakin asemalla otettua kuvia.
 
 
Roomassa kiertelimme pari päivää katselemassa nähtävyyksiä. Pietarinaukiolla Vatikaanissa sain perheen lisäksi kuvaan Sveitsiläiskaartin sotilaan.
 


 
 
Colosseumin luona kuviin osui Ilpon lisäksi myös Gladiaattori. Tältä reissulta täytyy olla myös dioja, koska kuvassa on Ilpo kameransa kanssa.  
 
 
Käytiin myös istuskelemassa Espanjalaisilla portailla.

Pitihän sitä hiukan shoppailuakin harrastaa tai ainakin kulkea markkinapaikkojen ohi.


 Fontana di Trevi on linkistä löytyvän jutun mukaan Rooman toiseksi tunnetuin nähtävyys Colosseumin jälkeen. Jutussa kerrotaan myös, että "Roomaan ei uskomuksen mukaan ole palaamista, ellei ole uhrannut lanttia Fontana di Treville. Heittäessä saa myös toivoa, ja toive luultavasti toteutuu. Yleensä toivotaan palaamista jonain päivänä Roomaan. Huhutaan, että Rooman kaupunki tienaisi turistien onnenkolikoilla jopa 500 000 euroa vuodessa."

Italiaan ja Roomaankin on palattu muutaman kerran tämän reissun jälkeen. 

 

Kevään 2022 Napolinlahden reissumme postaukset löytyvät linkkien takaa: 

Ischia 2022 ja matka Rooman kautta Ischialle

Ischia saarikierros taksilla 2022

Sorrento 2022

Ei Pompeiji vaan Herculaneum 2022

Veneretki Caprin ympäri 2022

Napoli 2022  

 

2 kommenttia:

  1. Tämä oli todella ihastuttava ja hyvän mielen matkamuistelu. Aivan mahtavia nuo vanhat valokuvat. Tuolloin ei tainnut olla ruusuja tyrkyttäviä kaupustelijoita espanjalaisilla portailla? Me emme kovin kauaa portailla viihtyneet, kun siinä ei saanut rauhassa istuskella.

    VastaaPoista
  2. Kiitokset Marika kommentistasi! Tulee tosiaan itsellekin hyvä mieli, kun ottaa esille vanhoja matkakuvia ja muistelee matkoilla sattuneita tapahtumia. Minulle ei tule mieleen ruusujen kaupustelijoita espanjalaisilla portailla, mutta joskus meidät on Ilpon kanssa häädetty sieltä istumasta kun söimme eväitä.

    VastaaPoista