Tammikuun lopulla kävimme Viikin seniorikerhon kanssa tutustumiskäynnillä OP-ryhmän pääkonttorissa Helsingin Vallilassa. Tämä upea korttelin kokoinen rakennuskokonaisuus on valmistunut vuonna 2015 ja se sisältää työtilat OP-ryhmän pääkaupunkiseudun henkilöstölle sekä yleisölle avoimen OP-Museon näyttelyn ja OP-Taidesäätiön vaihtuvan taidenäyttelyn. Otsikkokuva on lainattu Projektiuutiset sivustolta ja linkin takaa löytyy rakennusprojektin esittely.
Museo ja vaihtuva taidenäyttely on avoinna yleisölle maksuttomaan tutustumiseen maanantaista torstaihin klo 10 - 15. Maksimikooltaan 20 henkilön ryhmille voi varata opastuksen veloituksetta. OP-taidesäätiön kokoelmista lainataan taidetta myös muihin taidemuseoihin.
Museossa saatoimme me hiukan varttuneemmat vierailijat muistella verkkopankin ja mobiilipankin alkuaikoja ja sitä edeltänyttä aikaa, jolloin ostoksia maksettiin modernisti käyttöshekeillä. Esillä oli myös 20 markan seteli, joka oli osa viimeistä vuonna 1986 liikkeelle laskettua markkasetelisarjaa. Näiden seteleiden etupuolen oli suunnitellut Torsten Ekström ja takapuolen Erik Brun, jonka käsialaa on myös Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus saimaannorppa. Olipa siellä myös 100 euron seteli, jollaista olen vain harvoin pitänyt kädessäni.
Esimerkkeinä oli vielä vanhempiakin maksuvälineitä mm. oravannahka ja kupariplootu.
Suomen osuustoiminnan isänä pidetään Hannes Gebhardia, joka perusti Pellervo-seuran 1899 ja vaikutti osuuskassojen perustamiseen. Yrityksiä osuustoiminnallisten yritysten perustamiseen oli ollut jo hiukan aikaisemminkin.
Osuustoiminnan avulla hankittiin erilaisia yhteisiä tuotantovälineitä ja osuuspankit lainoittivat mm. toisen maailmansodan jälkeen tyyppitalojen rakentamista.
Museossa oli esillä myös vanhoja kassalippaita, laskukoneita ja nyt hymyilyttänyt mainostaulu. Säästötilien korot poikkesivat 1980- ja 1990-luvuilla nykyisistä, mutta niin tekivät myös asuntolainojen korot ollen jopa 15 %.
1980-luvulla Nokia Data alkoi valmista Mikro-Mikko tietokoneita. Ne mullistivat monien alojen työrutiinit, niin myös pankkien ja oman alani eli matkatoimistojen.
Esillä oli myös säästölippaita vuosikymmenten takaa.
OP Ryhmän Taidesäätiö edistää sävel- ja kuvataidetta. Se omistaa ja lainaa arvosoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille ja on hankkinut kokoelmiinsa maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja tekstiilitaidetta.
Näyttelytilassa oli hauska laite, josta valokuva jäi ottamatta. Kun laitteen edessä seisoi, se kuvasi seisojan. Hetken kuluttua liikkuva kuva, josta kasvot olivat tunnistettavissa, oli näkyvissä tilan takaseinällä. Meidänkin seurueestamme useampi kävi kuvattavana ja tuttuja kasvoja näkyi hetken kuluttua liikkuvilla hahmoilla.
Näyttelyssä oli esillä vierailupäivänämme 50 grafiikan teosta 11 eri taiteilijalta sekä muutamia pienoisveistoksia.
OP-taidesäätiön 1500:sta teoksesta näimme vain pienen osan, mutta näyttely vaihtuu pari kertaa vuodessa, joten Vallilaan Gebhardinaukio 1:een kannatta suunnata joskus uudestaankin.
No jopas on pytinki! Heti piti säästöpossu-kuvasta laskeskella montako niistä itsellä on ollut tai on nähnyt... :D
VastaaPoistaAika hauska tuo kuvauskone; kiva, että museoissa on nykyään paljon tuollaisia interaktiivisia tai muuten kävijän "mukaanottavia" teoksia.
Kiitos Menninkäinen, museoiden tarjonta on tosiaan kehittynyt monipuoliseksi ja mikä mukavinta, että yritykset tarjoavat maksutta kokoelmiaan yleisön nähtäväksi.
PoistaHieman hankalat nuo aikioloajat. Vaikka nykyään tulee Helsingissä käytyä pari kertaa viikossa, ei tuo silti onnistu helposti. Kiinnostaisi kyllä kovasti
VastaaPoistaKiitos Mikko, se on tosiaan hankalaa, että yritysten tiloissa olevat kokoelmat ovat avoinna vain rajoitetusti. Ehkä saatte joskus järjestettyä itsellenne muutaman arkipäivän loman täällä pääkaupunkiseudulla, jossa nähtävää ja tutustumiskohteita on kyllä paljon enemmän kuin itsekään tulee niistä nautittua.
Poista