Toukokuussa 1990 Portugalin Albufeirassa

Kevät ja varsinkin toukokuu on vuoden kauneinta aikaa ja niinpä en ole ollut toukokuussa useinkaan lomamatkalla ulkomailla. Tuli tarkistettua löytyykö blogimerkintöjä tällaisista matkoista ja onhan niitä muutamia:  1977 Tukholma, 1998 Irlanti, 2012 Lontoo ja 2022 Napolinlahti, 

Vuonna 1990  on blogissa kaikkiaan 12 merkintää erilaisista matkoista. 19. - 26. toukokuuta olimme Ilpon kanssa kahdestaan Finnmatkojen matkalla Portugalin Albufeirassa.  Valokuvat ja muistelut matkasta olivat tallentamatta blogiin ja nyt oli aikaa korjata puute ja lisätä tänne kännykällä otettuja kuvia paperivalokuvista.    

Lasten ollessa pieniä lomailimme yleensä yhdessä koko perhe.  Jostain syystä lähdimme tuona keväänä matkalle koulujen lukuvuoden aikana, joten Ilpon äiti tuli kotiimme hoitamaan tyttäriä.  Muuten he olisivat voineet mennä isovanhempien luokse Töölöön, mutta Milla oli 11-vuotias neljäsluokkalainen ja koulumatka olisi ollut liian pitkä Suutarilaan.  Heli oli vielä esikoulussa ja aloitti 7-vuotiaana koulun seuraavana syksynä.  Tytöt pääsivät vuoden aikana muille matkoille vaikka Portugali jäi tuolloin kokematta.  

Portugalin eteläosa Algarve oli suosittu lomakohde kollegojen keskuudessa ja niinpä mekin päätimme matkustaa sinne ensimmäistä kertaa.  Kesällä 1998 menimme uudestaan Portugaliin ja silloin vietimme viikon Algarven Praia Da Rochassa koko perhe. 

Wikipedia kertoo Albufeirasta seuraavaa:  Se on kaupunki Portugalin eteläosassa Algarven alueella Faron piirissä. Kaupungissa on arviolta 44 164 asukasta (vuonna 2022) ja sen pinta-ala on 140,6 neliökilometriä.

Albufeira on ollut kaupunki vuodesta 1986 lähtien. Se oli aiemmin ennen matkailun kasvua pieni kalastajakylä. Albufeiran ranta on osittain kalliota ja luolia. Nimensä kaupunki on saanut arabian sanasta al-Buħayra, mikä tarkoittaa laguunia.  Albufeiran pääelinkeinot ovat matkailu ja kauppa. Suurin osa matkailijoista saapuu Algarveen Faron lentoaseman kautta, jonne on 40 minuutin matka.

Vaikka Albufeira oli vielä uudehko lomakaupunki, niin siellä oli jo monia pieniä hotelleja, ravintoloita ja kauppoja.  Lomalaisiakin näyttää olleen runsaasti rannoilla. Oman hotellimme nimi on jäänyt kirjoittamatta muistiin.  Muistan vain, että se sijaitsi Boa Vista hotellin lähellä. Hotelli ja siellä ollut huoneemme oli pieni ja vaatimaton, ei parveketta eikä ilmastointia ja yöt olivat kuumia vaikka ikkuna oli auki.  Kylpyhuone oli sentään omassa huoneessa. Rakennuksen katolla oli terassi, jossa saattoi ottaa aurinkoa, mutta uima-allasta hotellissa ei ollut.  Aamiainen oli vaatimaton ja huomasimme ensimmäisenä aamuna, että englantilaisilla oli mukanaan leikkeitä ja juustoja.  Niinpä mekin täydensimme seuraavina aamuina paahtoleipä- ja marmeladiateriaa omilla eväillä. 

Ilpo muistaa, että merivesi ei ollut kovin lämmintä ja rannalla oli iso kallio hiekkarannan vieressä.  Ollessaan snorklailemassa hän näki vedessä pystyssä kelluvan tumman hahmon, jota luuli kepiksi ja tarttui siihen.  Se olikin elävä olento, ehkä ankerias. Eipä ole Ilpo sen jälkeen koskenut  meressä pinnan alla kelluviin "keppeihin".  

Rannalla ja Albufeiran kaduilla vietetyn ajan lisäksi teimme myös kävelyretkiä kaupungin ulkopuolella oleville kukkuloille ja siellä oleviin pieniin kyliin. 

Iltaisin nautittiin paikallisia aterioita kaupungin ravintoloissa. 

Osallistuimme viikon aikana myös jeeppisafarille, jonka aikana kävimme Ribeira de Quarteira joella.  Sen ylittää Ponte Medieval de Paderne ja alueella sijaitsee myös vanha Castelo de Paderne linnoitusraunio. 

Tekoäly tiesi kertoa kuvista, että vaikka silta tunnetaan keskiaikaisena siltana niin sen muotoilu on saanut vaikutteita roomalaisesta arkkitehtuurista.  Linna rakennettiin 1100-luvulla Almohadien kalifaatin aikana, ja se on yksi harvoista Portugalin linnoista, jotka on rakennettu "taipa"-tekniikalla eli tiivistetystä maasta.  Linna sijaitsee strategisesti korkealla paikalla ja sen uskotaan olevan yksi alkuperäisistä linnoista, jotka on kuvattu Portugalin vaakunassa, 

Padernessa näimme myös perinteisen pesutuvan, joka koostuu betonisesta altaasta, jossa on kaltevia pintoja pyykin hankaamista varten.  Tällaiset pyykinpesupaikat olivat tärkeitä yhteisön sosiaaliselle elämälle. 

Tekoaly kertoo, että Alten kylässä näimme Fontesin jokirannan.  Se tunnetaan rauhallisena paikkana, jossa voi uida ja rentoutua vuoristovirran varrella.  Kylä on kuuluisa perinteisestä arkkitehtuuristaan, valkoisiksi kalkituista rakennuksista ja mukulakivikaduista. 

 

Kotiin lähdettäessä pääsin vielä Faron lentoaseman edessä valokuvaan. Hieman on lentoasema ja sen edessä olevat autot muuttuneet vuosikymmenten kuluessa. Viimeinen kuva Wikipediasta 2026. 

Praha 1990

Prahan keskusta on yksi kauneimpia rakennettuja ympäristöjä, jossa olen päässyt käymään,  enkä koskaan kieltäydy uudesta mahdollisuudesta matkustaa Prahaan.  14 käyntiä on takana ja seuraava on varattu lokakuun aluksi, syynä agilityn MM-kisat Liberecissä. Edelliset agilityn MM-kisareissut 2012 ja 2017 Libereciin ovat myös antaneet pari päivää aikaa Prahassa vaelteluun. 

Kolmannen kerran oli Prahassa lauantaista tiistaihin 24. - 27.11.1990 työnantajani Etumatkojen järjestämällä opintomatkalla, jolle osallistui matkatoimistojen myyntivirkailijoita eri puolilta Suomea.  Pääsin mukaan matkalle kollega Tiinan lisäksi, kun joku myyntivirkailija joutui peruuttamaan osallistumisensa viime hetkillä. Edellisetkin kaksi kertaa olin tutustumassa kaupunkiin työni puolesta. 

Asuimme hotelli Ambassadorissa Vaclavin aukion varrella aivan Vanhankaupungin pääaukion Staroměstské náměstín lähellä.  Kellastuneista paperivalokuvista otetut kännykkäkuvat eivät tee oikeutta kauniille kaupungille.  

Jutun otsikkokuvassa näkyy Vanhankaupungin aukion laidan rakennusten takana goottilainen Tynin kirkko.

Opintomatkan ohjelma noudatti samaa kaavaa, kuin asiakkaillekin tarjottiin viikonloppumatkoilla. Matkojen hintaan kuului reittilentojen, majoituksen ja lentokenttäkuljetuksen lisäksi myös kävelykierros Prahan Vanhassakaupungissa.  Onhan Prahan keskusta kuin rakennustaiteen ulkoilmamuseo, kuten Etumatkojen esitteessä silloin mainittiin. 

Kävelykierroksella nähtiin mm. Raatihuoneen rakennuskompleksiin kuuluva kauniisti koristeltu "The House at the Minute", jossa Franz Kafka ja hänen vanhempansa asuivat vuosina 1889 - 1896.

Yksi Prahan tunnetuimmista rakennuksista on Raatihuone ja sen seinässä oleva astronominen kello.

Kaupungissa kannattaa katse siirtää myös korkealle rakennusten seiniin.

Havelin tori Havelská kadulla on ollut samalla paikalla jo vuodesta 1232 alkaen ja siellä kuljettiin ainakin katseluostoksilla, jos mitään ei hankittukaan mukaan.

Vanhankaupungin kapeat tunnelmalliset kujat ovat säilyttäneet vuosisatoja viehätyksensä.

Prahan Juutalainen kaupunginosa Josefov ja sen synagogat sekä hautausmaa kuuluivat kävelykierrokseen.

Lounasta käytiin syömässä Sotamies Svejkin kapakka U Kalichassa, joka on tainnut muuttua vuosikymmenten kuluessa, eikä niinkään edukseen.

Kuljimme myös Samettivallankumouksen muistolaatan ohi. Paikalla oli vielä kukkia, jotka oli tuotu siihen vuosipäivän juhlinnan aikana. Vuotta ennen käyntiämme olleet mielenosoitukset olivat johtaneet  kommunistipuolueen yksinvallan päättymiseen. 

Illallispaikkana oli jonakin päivänä  Vltavajoen rannan uudehko hotelli, jonka nimi on nykyään President, mutta muistelen sen olleen Intercontinental 90-luvulla.

Jälkiruokaa odottelee Jussi Ala-Marttunen,  joka toimi Etumatkojen kohdepäällikkönä Prahassa ja oppaana erilaisilla kiertomatkoilla useamman vuosikymmenen ja taitaa edelleen vetää monipuolisia kiertomatkoja Euroopassa ja maailman muillakin kolkilla.

Varsinaiseen bussilla tehtyyn kaupunkikierrokseen kuului tutustuminen myös Prahan linna-alueeseen ja siellä Vituksen katedraalin vieressä Kultaiseen kujaan. Kujan varrella asui 1500 - 1600-luvuilla alkemistit ja myöhemmin kultaseppiä, josta katu sai nimensä.  Kujalle kääntyessämme näimme toisen suomalaisen ryhmän, jossa mukana oli hiihtäjälegenda Juha Mieto.

Muurin päällä oli myynnissä armeijan vanhoja päähineitä ja toin minäkin sellaisen kotiin tuliaisiksi.  Vielä ei ole ollut sellaisia naamiaisia, jossa koppalakkia olisi tarvittu.

Matkamuistoja takova seppä tavattiin myös muurin kupeessa.

Kuljimme Prahan linnan pihoilla ja saleissa sekä Vituksen katedraalissa kuten myös Strahovin luostarin upeassa kirjastossa, josta ei tällä matkalla tullut otettua valokuvia.

Rahanvaihto ei aina tapahtunut virallisissa rahanvaihtopisteissä vaan kadulla nurkan takana puolihämärämiesten kanssa virallista kurssia selvästi parempaan kurssiin.

Kaarlensilta on yksi Prahan tunnetuista nähtävyyksistä. Se yhdistää Vanhankaupungin (Staré Mesto) ja Prahan pienen puolen (Malá Strana).  Sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1357 kuningas Kaarle IV:n aikana.  Siltaa koristaa 30:en pyhimyksen patsaat, jotka on tehty 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

Gyros-kioskista ostimme välipalaa.  Nauratin silloin matkakumppaneita puhumalla myyjälle suomea ja sain syötävää. Olen myöhemminkin todennut, että jos myyjällä ja minulla ei ole yhteistä kieltä eikä myyjä puhu esim. englantia tai saksaa niin on parempi puhua suomea ja myyjä puhuu omaa kieltään.  Helpoissa myynti- ja ostotilanteissa äänenpainot ja sormilla näytettävät lukumäärät kertovat, mitä halutaan.

Retki Karlstejnin kylään ja linnaan 30 kilometrin päässä Prahasta oli suosittu ja mekin kävimme siellä. Linnan on rakennuttanut vuonna 1348 Böömin kuningas Kaarle IV.

Karlstejnista tuli joskus ostettua kristallilasituliaisten lisäksi muitakin lasisia tuliaisia, joita saatettiin nauttia harmaan ja viileän päivän päätteeksi valtion omistaman matkatoimisto Cedokin bussissa. Kommunismin aikoina Cedok oli Tsekkoslovakian ainoa ulkomaalaisia palvellut matkatoimisto.

Joskus kävi niin, että rahaa oli vaihdettu yli tarpeen ja sitä piti sitten kuluttaa lentokentällä ennen kotiinlähtöä. Minäkin olen päässyt kuvaan rahanipun kanssa. 

Opintomatkat olivat aina hauskoja reissuja ja meille tuotanto-osastoilla työskenteleville tärkeitä tapahtumia tavatessamme myyntivirkailijoita kasvokkain.  Tavallisesti olimme heihin yhteydessä vain puhelimitse.  Hyvät henkilökohtaiset suhteet auttoivat myös myynnissä, kun asiakkaat ostivat matkoja itselleen tai erilaisille ryhmille, niin myyntivirkailijat saattoivat ohjata heitä valitsemaan sellaisen matkanjärjestäjän matkan, jonka opintomatkalla he olivat olleet.

Linkki vuoden 1990 kaikkiin reissuihin.