Tonavan risteilyn kolmantena päivänä ei herätty Bratislavassa eikä Unkarin Komoronissa, kuten oltiin edellisenä päivänä saatu arvailuja mahdollisesta risteilyn jatkosta. Oltiin edelleen Wienissä risteilylaivojen satamassa Pyhän Fransiskus Assisilaisen kirkon edessä. Vesi Tonavassa oli niin vähissä, ettei kapteeni ollut uskaltanut lähteä laivalla yön aikana kohti Unkaria, kuten illalla oli vielä toiveissa.
Perjantai 24.7.2026 alkoi hämmentyneissä tunteissa kuten whats app viesti tyttärille kertoo.
Hytissä olleen TV:n infokanava kertoi aamulla edelleen saman tiedon kuin edellisenä iltana eli Budapestiin tehtäisiin bussiretki eikä siellä oltaisi koko päivää, kuten alkujaan risteilyohjelmassa luki. Päivitetyn tiedon saimme risteilyemännältä aamiaiselle mennessämme.
Olimme saaneet ohjeen ottaa hytistä mukaan pienen laitteen, johon kiinnitettiin kuulokkeet. Bussiin tuli Budapestin laidalla kaksi opasta, joista toinen puhui englantia ja toinen saksaa ja saatoimme valita laitteesta kanavan kumpaa kieltä kuuntelisimme. Tällainen laite oli minulle uusi tuttavuus ja oli selkeämpää kuunnella selostukset vain yhdellä kielellä vaikka toisaalta oli mukavaa verestää saksankielen taitoa, kun matkanjohtaja puhui alkumatkasta mikrofoniin vuorotellen kahdella kielellä. Saksaa tulee nykyään käytettyä vähemmän kuin englantia, mutta on hauskaa huomata, että sitäkin ymmärtää kohtuullisen hyvin.
Itävallan ja Unkarin raja näkyi jonkinlaisena tarkastuspisteenä, mutta bussin ei ollut tarpeen pysähtyä rajalla. Ajo Wienin satamasta Neue Teilung nimiselle raja-asemalle kesti noin 1,5 tuntia eli olimme siellä klo 10:30. Koko bussimatkan Budapestiin arveltiin kestävän parin pysähdyksen kera reilut kolme tuntia.
Pysähdyimme kahdella huoltoasemalla, joista saattoi ostaa mukaan juotavaa ja pientä välipalaa. Rajan lähellä Fresh Corner Restaurant Moson Southissa oli tarjonta monipuolista ja mukava yllätys olivat paikalliset keitot. Me olimme saaneet laivalta mukaan lounaan korvikkeeksi pari kolmioleipää, hedelmiä ja juotavaa, joten keittoa tai muutakaan syötävää en tarvinnut.
Omatoimisille automatkailijoille vihjeeksi tuo huoltoasemien hyvä ruoka- ja välipalatarjonta sekä se, että wc-käynnit maksavat aina. Hinta maksettiin automaattiin 200,- forintin (0,55 euroa) tai 1,- euron kolikolla. Paikalliset rahanvaihtajat wc:n ulkopuolella saivat hyvän tienistin, kun vaihtoivat yhden euron arvosta senttien kolikoita 200 forintin kolikkoon. Ostoksia maksettaessa huoltoasemilla maksukortin lähimaksu tai edes debet-puoli ei toiminut useinkaan vaan oli käytettävä visan credit-puolta.
Tällä kerralla muistin ottaa bussista kuvia heti ensimmäisessä pysähdyspaikassa. Olin ainoa suomalainen koko bussissa ja varmaan koko huoltoasemalla, jossa oli pysähtynyt useampia busseja. Olisi ollut vaikeaa ruveta etsimään oikeaa bussia ilman valokuvaa, kun ei olisi voinut kysyä edes muilta suomalaisilta.
Lähestyessämme Bupadestiä klo 12:20 hiljeni bussin matkavauhti. Juutuimme ruuhkaan. Netti tiesi kertoa, että kahdella Budapestin sisäänmenotiellä oli tapahtunut liikenneonnettomuus ja siksi olimme jumissa. Bussin seisoessa ruuhkassa sai matkanjohtaja tiedon, että ohjelmaan tehdään muutos. Ms Esprit laiva ei pääse kulkemaan kohti Bratislavaa vaan ensi yönä lähdetään kohti Melkiä ja risteilyn lopussa koitetaan järjestää retki Bratislavaan.
Vasta kello 14:30 olimme Budan puolella kongressikeskuksen luona ja hieman aikaisemmin oli bussiin noussut kaksi paikallisopasta, joiden selostuksia kuuntelimme kuulokkeidemme avulla.
Ohitimme Gellert-vuorelle johtavat komeat portaat ja niiden välissä olevan vesiputouksen. Vuoren juurella on kuuluisa Gellert-kylpylä, joka oli nyt suljettu peruskorjauksen vuoksi. Eipä siellä olisi ollut aikaa käydäkään tällä lyhyellä Budapestin vierailulla. Alkuperäisen ohjelman mukaan se olisi saattanut olla yksi käyntikohde, jos olisi ollut auki. Kävimme siellä joululomaviikolla 1988 tyttärien ja tuttavaperheen kanssa. Tätä ennen olen käynyt Budapestissä seitsemän kertaa vuosien 1972 - 2003 välillä ja olisin mielelläni viettänyt siellä nyt kokonaisen päivän.
Ennen Elisabeth-sillalle saapumistamme ohitimme Belvárosin seurakuntakirkon. Se on yksi kaupungin vanhimmista ja peräisin 1100-luvulta, mutta on myöhemmin uudistettu barokkityyliin. Saavuttuamme Budan puolelta Pestiin ohitimme Matyas hotellin sekä ainakin aikoinaan suositun Mátyás Pince-ravintolan. Jos bussista olisi jalkauduttu näille seuduille olisin käynyt vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä Budapestin kauppahallissa. Ajoimme kuitenkin Four Seasons Hotel Gresham Palacen eteen.
Kellon ollessa 14:55 lähti suurin osa matkalaisista oppaiden kanssa Pyhän Tapanin basilikaan, mutta minä lähdin kulkemaan kohti Parlamenttitaloa. Ohitin Unkarin tiedeakatemian rakennuksen, joka juhli 200-vuotisjuhlavuottaan.
Tonavan vastarannalla Budan puolella näkyi Matiaksenkirkko, Kalastajalinnake sekä Budapestin Hilton hotelli. Széchenyin ketjusillan takana näkyi Budan linna. Kauempana on Gellertinvuori ja 1800-luvulla rakennettu Citadella-linnoitus sekä toisen maailmansodan muistoksi pystytetty Vapaudenpatsas.
Vähitellen rupesi näkymään edessäni Unkarin uusgoottilainen parlamenttitalo, joka valmistui vuonna 1904. Parhaat valokuvat rakennuksesta saa vastarannalta, josta postauksen otsikkokuvakin on otettu. Syy tähän suuntaan kävelyyn oli toiveeni nähdä vuonna 2005 valmistunut holokaustin muistomerkki "Kengät Tonavan rannalla". Se koostuu 60 parista raudasta valettuja 1940-luvun tyylisiä kenkiä. Monumentti on omistettu niille tuhansille ihmisille - pääasiassa juutalaisille - jotka fasistisen Nuoliristi-puolueen (Arrow Cross Party) milisijoukot murhasivat Tonavan rannalla toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1944 - 1945. Uhrit ajettiin joen rannalle, jossa heidät pakotettiin riisumaan kenkänsä. Sotilaat ottivat kengät talteen myydäkseen ne tai käyttääkseen itse. Uhrit ammuttiin suoraan hyiseen veteen ja virta kuljetti ruumiit mennessään.
Valokuvan yli 30 asteen helteessä kulkevista jalankulkijoista otin siksi, että huomioni kiinnittyi erittäin kohteliaisiin autoilijoihin. Jalankulkijoiden lähestyessä suojatietä autot pysähtyivät ja kadun sai aina ylittää rauhassa suojatien kohdalta. Tätä ei tapahdu Helsingissä puhumattakaan monissa muissa maissa. Huonointa liikennekulttuuria näin viime syksynä Vietnamin Ho Chi Minh Cityssä ja Hanoissa.
Kello lähestyi neljää ja helle janotti, joten astuin sisään Four seasons hotellin ravintolaan. Tilasin suklaaleivonnaisen ja kuplivan situunajuoman hintaan 20,89 euroa. Veloituksen sain täälläkin onnistumaan vain luottokortin credit puolelta muutaman yrityksen jälkeen.
Olimme saaneet ruhtinaallisen yhden tunnin ja viisi minuuttia omaa aikaa kuljeskella Budapestissä. Nyt jatkoimme bussissa istumista Pestin leveillä kaduilla.
Ajoimme Sankarien aukiolle Andrássy ut kadun päähän. Se on Unkarin kansallisten juhlien järjestämispaikka. Aukiolla on Millennium-muistomerkki, joka on pystytetty unkarilisten maahantulon 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Muistomerkissä on puoliympyrän muotoinen pylväsrivistö, johon on pystytetty 14 Unkarin kuninkaita ja kansallisia johtajia kuvaavaa pronssipatsasta. Rivistön edessä on keskuspylväs, jonka huipulla oleva patsas kuvaa arkkienkeli Gabrieliä, joka johti unkarilaiset maahansa.
Kiersimme bussilla aukion pariin kertaan, jolloin opas kertoi aukion varrella olevista rakennuksista kuten Kuvataiteiden museosta sekä Mücsarnokista eli Taidehallista. Aukion takana on 100 hehtaarin kokoinen Kaupunginpuisto, joka on yksi maailman vanhimpia julkisia puistoja. Puistossa on mm. kylpylä, pieni kasvitieteellinen puutarha, huvipuisto, eläintarha ja sirkus. Vuoden 1988 matkallamme puiston eri osat tulivat tutuiksi ja sikäläinen sirkus taitaa olla ainoa, jossa olen nähnyt tiikereitä ja leijonia. Nykyään Unkari on kieltänyt villieläinten käytön sirkusesityksissä.
Unkarin formulakisat Hungaroringin radalla käytiin 24. - 26.7.2026 eli juuri kaupungissa vierailumme aikana ja kilpailuihin liittyen näimme Sankarien aukiolla pieniä kilpa-autoja. Tuli mieleen työvuodet 1990-luvun lopulla, jolloin mekin Etumatkoissa lähetimme Hungaroringin kisoihin satoja asiakkaita ylimääräisillä Finnairin ja Malevin lennoilla.
Unkarin valtionoopperan rakennuksen Andrássy ut -kadun varrella ohitimme matkalla takaisin Tonavan varteen. Sitä pidetään yhtenä Budapestin kauneimmista rakennuksista. Kadun alla kulkee Manner-Euroopan vanhin maanalainen rautatie eli Budapestin historiallinen M1-metrolinja. Se avattiin vuonna 1896 juhlistamaan Unkarin tuhatvuotista historiaa. Keltaiset kyltit ja niihin liittyvät koristellut rautakaiteet ovat linjan tunnusomaisia suojeltuja historiallisia piirteitä.
Ajoimme vielä Tonavan länsipuolelle eli Budan puolelle ja ohitimme Vapadensillan ja Széchenyin ketjusillan. Se on vuonna 1849 avattu riippusilta, jota vartioivat leijonapatsaat sillan molemmissa päissä. Pestin puolella rannalla näkyi Viva Enjoy laiva, jonka piti olla risteilylaivamme. Tonavan veden vähäisyyden vuoksi se oli joutunut jäämään edellisellä risteilykeikalla Budapestiin.
Ennen Budapestistä poistumista pysähdyimme vielä Tonavan länsirannalla Parlamenttitalon kohdalla, jotta saimme rakennuksesta ja itsestämme muistoksi valokuvia.
Paluumatkalla jouduimme ajamaan Bratislavan lähelle Itävallan ja Slovakian rajalle. Slovakialaisen bussimme slovakialaisen kuljettajan työtunnit tulivat täyteen ja saimme uuden virkeän kuljettajan loppumatkalle Wieniin. Olimme lähteneet Wienistä klo 9 ja kello oli 19:30. Kuljettaja oli ajanut meitä jo 10 ja puoli tuntia ja sitä ennen kaiketi jonkin aikaa.
Wienin itäpuolella Bratislavaan ja Budapestiin vievien moottoriteiden varrella kiinnittyi huomio tuulivoimaloihin. Alue on yksi Keski-Euroopan tiheimmistä tuulivoimakeskittymistä. Siellä on satoja tuulivoimaloita, sillä alueen tasainen maasto ja Wienin altaan tuuliolosuhteet ovat ihanteellisia näille. Itävallassa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 1447 tuulivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on 4221 megawattia. Tuulienergia on kasvanut merkittäväksi osaksi Itävallan uusiutuvan sähkön tuotantoa.
Seuraavalle yölle ja päivälle oli toiveissa päästä risteilemään Kremsiin ja Melkiin. Siitä kerron seuraavassa jutussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti