Blogihaaste "Kolme kertaa matkabloggaajan näkökulmasta - yhdeksän kysymystä" oli vuonna 2017 Unelmatrippi-blogissa. Reissukuume-blogissa se herätettiin henkiin syksyllä 2022.
Haasteeseen on osallistuttu pitkin syksyä ja alkutalvea ja päätinpä minäkin osallistua. Ensin tuntui, että on vaikeaa löytää kaikkiin kysymyksiin
kolmea vastausta, mutta löytyihän niitä.
3 x paha matkatapa
Matkakumppanini ovat sellaisia, jotka eivät itse bloggaa tai pidä matkapäiväkirjaa eivätkä välttämättä ota edes valokuvia muutamaa IG- tai FB-postausta enempää. Tyttäreni ovat sanoneet ääneen yhden huonon matkatapani. Liiallinen valokuvaaminen saavuttaessa uuteen hotelliin, ruokailtaessa ja tutustuttaessa matkakohteeseen.
Itse koen huonoksi sen, etten aina tutustu riittävän tarkasti matkadokumentteihin. Lähtiessämme esimerkiksi TSS:n (Travel Service Scandinavia) kiertomatkalle Arabiemiraatteihin luulin, että lennämme Istanbulin kautta Dubaihin, mutta Vantaan lentokentällä paljastui, että lennämmekin Abu Dhabiin. Onneksi olimme oikeaan aikaan lentokentällä. On näitä vastaavia ollut vuosikymmenten aikana muitakin, mutta aina on selvitty ilman suurempia ongelmia.
Joidenkin mielestä voidaan kokea huonoksi tavaksi sekin, että otan mielelläni pienet päivänokoset, jos siihen vain on aikaa. Joskus on järjestetyillä kiertomatkoilla melko tiukka ohjelma ja omaa aikaa vain esimerkiksi vajaa tunti tullessamme uuteen hotelliin. Silloin en lähde tutustumaan hotellin lähiympäristöön vaan oikaisen itseni vuoteelle.
3 x outo matkatapa
Olen huomannut, että jotkut matkakumppanit ovat ihmetelleet
tapaani pakata vaatteet pieniin pussukoihin. Jos hotellissa ollaan pidempään, niin nostan vaatteet laukusta pusseineen huoneen vaatekomeron hyllyille tai laatikoihin samalla kun laitan mukana olevat päällysvaatteet roikkumaan vaatepuille. Minusta on hyvä, että sukat ja
alusvaatteet löytyvät yhdestä pussista, toisessa on T-paidat yms., kolmannessa
pitkät housut, caprit jne. Pussukat ovat käteviä, jos majapaikassa ollaan vain muutama yö, eikä koko laukkua tee mieli purkaa.
Myönnän, että hieman outo tapa on printata matkadokumentit ja mahdollisten käyntikohteiden osoitteet ja kartat. Tämän teen siltä varalta, että puhelimesta loppuisi virta tai se jopa varastettaisiin, kuten kävi Ilpolla Napolissa.
Vessassa käynti aina kun se on mahdollista, saattaa tuntua oudulta. Kerran olen työmatkalla joutunut etuilemaan nähtävyyskohteen WC-jonossa, kun pitkän aamupäivän aikana oli saatu juotavaa useammassakin paikassa eikä wc-käynneille oltu varattu aikaisemmin aikaa.
3 x paras paikka
jossa olen käynyt
Olimme 25-vuotis häämatkalla Egyptissä Niilin risteilyllä
lähes 25 vuotta sitten. Heti matkan jälkeen tuntui siltä, että Luxorin ja
Niilin varren temppeleitä ja maisemia voisin lähteä katsomaan uudemmankin kerran.
Keski-Aasian Stan-maat: Kazakstan, Kirgisia (Kirgistan), Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan tekivät vaikutuksen upeilla Silkkitien aikaisilla rakennuksillaan ja luonnollaan. Reissun täydensi se, että Kazakstanissa osuimme paikalle, kun meneillään oli kokpar / kok boru / kupkari / buzkashi ottelu, joka on Keski-Aasiassa hyvin suosittu hevosurheilulaji. Siinä kuljetetaan päätöntä, sisuskalutonta ja sorkatonta vuohen, lampaan tai vasikan ruhoa ja yritetään viedä se hevosen selässä maaliin.
Kanadan Kalliovuoriin pääsin tutustumaan sukulaisvierailulla kesällä 1976 ja kyllä sielläkin upea luonto teki vaikutuksen.
3 x paikka johon
haluaisin matkustaa
Kaukasuksen maat, Georgia, Armenia, Azerbaidžan ovat olleet
matkahaaveena viitisen vuotta ja matkavarauksiakin on ollut tehtynä useampia, mutta matkat ovat peruuntuneet syystä ja toisesta.
Toivottavasti matka vihdoin toteutuu jo parin kuukauden kuluttua.
Japani on kiinnostanut myös pidempään, saa nähdä tuleeko
sinne koskaan lähdettyä.
Englannin maaseutu on ruvennut kiinnostamaan viime aikoina erilaisissa TV-sarjoissa näkyneiden maisemien myötä.
Kuva Albatros-travelin sivuilta |
3 x inhokkipaikka
On aika jyrkkää sanoa inhokkipaikka, mutta sanotaan nyt
paikat, joihin en ole heti lähdössä uudestaan, jos ei joku tarjoa ilmaista
matkaa.
Cran Canarian Puerto Ricossa olin tyttärien kanssa talvella yli 30 vuotta sitten. Rinteet oli rakennettu täyteen hotelleja, ranta oli ruuhkainen vaikka vesi olikin niin viileää, etteivät siellä viihtyneet kuin Pohjoismaista tulleet lapset. Kanarian saaret eivät ole päässeet suosiooni vaikka kävinkin siellä myöhemmin työmatkalla ja näin rauhallisempiakin ympäristöjä.
Olen käynyt Maltalla vuosina 1993 ja 2018. Jälkimmäisellä
kerralla olimme suurimman osan ajasta rauhallisemmalla Gozon saarella. Maltan saaren ruuhkista ja täyteen rakennetuista
rannoista tuli mieleen, ettei sinne tarvitse enää matkustaa, vaikka siellä
onkin paljon mielenkiintoista nähtävää.
Napoli oli myös kokemus, jota yksi kerta riittää. Itse kaupunki ei jättänyt sellaista kaunista muistikuvaa kuin monet muut Italian suuretkin kaupungit ja toki ikävään mielikuvaan vaikuttaa sekin, että minulta varastettiin kukkaro ja Ilpolta puhelin. Varkauksien kohteeksi emme ole joutuneet missään muualla vuosikymmenten aikana.
3 x eniten matkalla ärsyttää
Minua eivät asiat yleensä kovin paljoa ärsytä, mutta ei ole
mukavaa, jos joku kanssamatkustaja puhuu opastetulla matkalla bussissa koko
ajan niin kuuluvalla äänellä, että oppaan puhetta ei kuule. Tätä onneksi tapahtuu hyvin harvoin kauemmaksi
suuntautuvilla kiertomatkoilla.
Lentokentillä ei ole mukavaa, kun matkalaukkuja odotettaessa
ahtaudutaan lähelle matkalaukkuhihnaa, vaikka oma laukkua ei vielä näy. Kun kaikki odottaisivat hieman kauempana niin laukun saisi näppärästi napattua, kun se tulee kohdalle.
Penkinkallistajatkaan eivät ole kovin mukavia matkakumppaneita ahtaissa
lentokoneissa.
3 x matkatavara, jota
ilman en voi matkustaa
Otain aina matkalle mukaan eri kokoisia muovipusseja. Niihin on hyvä pakata pieni määrä pähkinöitä,
makeisia, hedelmiä tms. ja roskapusseina sellaisia tarvitaan myös.
Maitohappobakteerit ja ripulilääkkeet ovat aina myös mukana matkoilla. Onnekseni olen itse säästynyt pahoilta
vatsataudeilta.
Edelliseen liittyy se, että olen lähes parikymmentä vuotta ottanut matkalle mukaan pikkuhousunsuojia vatsatautien varalle. Itse en ole niitä tarvinnut, mutta kaukokohteiden kiertomatkojen matkakumppaneille olen niitä antanut hädän hetkillä.
3 x turhin matkatavara
Vuosikymmeniä sitten olen ostanut matkasilitysraudan, mutta se ei ole ollut mukana reissuilla pitkiin aikoihin. Jos jostain syystä vaatteisiin painuneet saumat häiritsisivät niin majapaikasta saisi varmasti lainaksi silitysraudan.
Meikkejäkään en ole tarvinnut matkoilla vuosikausiin vaikka niitä joskus tuli pakattua mukaan.
Lähes sadan artikkelin tarkka pakkauslista pitää nykyään huolen, että matkaan lähtee mukaan juuri kyseisellä reissulla tarpeelliset tarvikkeet. Esim. pyöräilykypärä, sadetakki, sadeviitta, saappaat, taakkasitojat jne. ovat tarpeen vain pyöräilyreissuilla ja ne voidaan yliviivata lähdettäessä reissuille, joille otetaan mukaan uimalasit, snorkkeliputki ja maski, uimapuku, uimakengät jne.
3 x ihanimmat kokemukset matkalla
Kilpikonnien kuoriutumisen seuraaminen aurinkolavitsani vieressä Barbadoksella.
Ensimmäinen snorklauskokemus Välimerellä vuosikymmeniä sitten ja kaikki muutkin snorklauskerrat sen jälkeen.
Upeat auringonlaskut Afrikassa
Tämä on kyllä hauska haaste, kiva lukea muidenkin tottumuksista / ajatuksia. Siinä huomaa, että monella ne ovat hyvinkin erilaisia, mutta toisaalta, joillakin ne taas ovat hyvinkin samanlaisia. Täytyy muuten laittaa meillekin mieleen nuo Keski-Aasian Stan-maat, luulenpa että tykkäisimme niistä. Kanadan Kalliovuorille on puolestaan suunnitteilla lähteä vielä tämän vuoden aikana, toivottavasti toteutuu. Suosittelemme ilman muuta Japania kohteeksi, äärettömän kiinnostava maa.
VastaaPoistaOn tosiaan ollut hauskaa lukea muiden bloggaajien tavoista. Toivottavasti suunnitelmanne Kanadan matkasta toteutuvat ja on mukavaa päästä sitten aikanaan lukemaan kokemuksistanne ja jos Japanin matkamme joskus toteutuu palaan ilman muuta teidän kirjoittamiinne juttuihin ja valokuviin sieltä.
VastaaPoistaSamaa mieltä kuin Mikko tuossa ylhäällä, jänniä luettavia nämä postaukset. Tuollaiset vaatepussukat pitäisi kyllä itsekin jo viimein hankkia. Ainakin rinkan kanssa matkustaessa olisivat käteviä!
VastaaPoistaMaltasta olen samaa mieltä. Siellä on mielin määrin katseltavaa, mutta se liikenne on aivan karmivaa. Aivan liikaa autoja noin pienelle saarelle.
Toivottavasti Kaukasuksen matka toteutuu. Itse kolusin kaikki kolme maata viime kesänä ja jo silloin etenkin Tbilisi ja Armenia pursusivat venäläisiä. Mitenköhän nyt liikekannallepanon jälkeen, huh huh! Joka tapauksessa erittäin ystävällistä väkeä ja kauniit maisemat. Et tule katumaan ainakaan.
Kiitos Anssi kommentista. Jään odottamaan juttujasi Kaukasukselta, jos ne sattuvat tulemaan julkaisujärjestykseen ennen huhtikuista reissuani tai tokihan juttuja tutuista paikoista on kiva lukea reissujen jälkeenkin. Löysin vanhat Georgian postauksesi ja otan ne nyt lukulistalle.
VastaaPoistaMukava kuulla että olet viihtynyt Stan-maissa. Toivottavasti lisää suomalaisia kiinnostuisi matkustamaan sinne päin kun on kuitenkin todella turvallista ja mielenkiintoista seutua :)
VastaaPoistaKiitokset kommentistasi Elisa, Stan-maat olivat todella mielenkiintoinen tutustumiskohde ja huomasin blogistasi, että sinäkin olet kierrellyt siellä. Pitääkin tutustua blogiisi ja tuoreisiin kokemuksiisi sieltä.
VastaaPoista