Võsun ja Käsmun kesälomapaikkakunnat Käsmunlahden rannalla olivat toisen pyöräilypäivämme kohteet Viron Lahemaan kansallispuistossa.
Perjantaina 22.5.2026 lähdettiin Palmsesta matkaan heti aamiaisen jälken ja tehtiin ensimmäinen valokuvaus- ja lintujenkuuntelupysähdys Viitna-Koljaku -tien varrella Pikapõllu ojan kohdalla katsellen Muike- ja Reeojajärvien kirkkaita pintoja.
Mäntymetsien jälkeen ylitettiin Haljala-Käsmu -tiellä Võsujoki ennen Võsuun saapumista.
Võsun pienkauppalan pysyvien asukkaiden määrä on noin 400. Se on ollut tunnettu lomapaikkakunta lähes 150 vuotta. Paldiskin ja Pietarin välisen rautatien avaaminen vuonna 1870 antoi sysäyksen Võsun kehitykselle lomakohteena. Nykyään sinne pääsee hyvin bussilla Tallinnasta ja toki myös autolla. Lomalaisia houkuttelevat puhdas meri-ilma, valkoinen hiekkaranta ja kauniit mäntymetsät.
Võsun peruskoulun ja päiväkodin rakennus on palkittu Viron vuoden puurakennuksena vuonna 2025. Se on myös tärkeä yhteisökeskus.
Visit Estonia sivusto kertoo, että Lahemaan kansallispuistossa Võsulla sijaitsee yksi täkäläisten lomanviettäjien suosikkihiekkarannoista. Rannassa on hengenpelastajia, pukukopit, WC ja suihku. Rannassa voi pelata erilaisia pallopelejä tai kuntoilla ulkokuntosalissa. Lapset voivat leikkiä, keinua ja kiipeillä alueen leikkikentillä.
Rannan rakennuksista kuviin pääsivät mm. Võsun satamarakennus, jossa on ravintola. Sen aukioloaika oli valitettavasti klo 12 - 20, joten emme päässeet sinne nauttimaan toivomaamme aamupäiväkahvia puoli yhdentoista aikoihin. Võsun komea rantaklubin rakennus on tunnettu kulttuuri- ja vapaa-ajan keskus, joka toimii alueen merkittävimpänä tapahtumapaikkana. Rakennuksen toisessa kerroksessa on kirjasto. Vapaaehtoisen pelastusryhmän sinivalkoinen rakennus on myös aivan vesirajan tuntumassa.
Lähdimme etsimään Võsun keskustasta kahvilaa. Ohitimme vanhan palokunnan letku- ja ruiskuvajan, jota käytetään nykyään kesäisin näyttelytilana. Myynnissä on myös käsitöitä, koruja ja kesävaatteita.
Viron käytännölliset bussien pysäkkikatokset sekä muut hauskannäköiset rakennukset pääsivät kuviin.
Linnupesä kohvik löytyi osoitteesta Ranna tn 2 ja siellä herkuttelimme korillisella valkosipulileipiä sekä pieniä pannukakkuja metsämansikkahillon kera.
Võsusta lähtee Visit Estonia sivuston mukaan Võsu-Nõmmeveskin retkipolku, joka on 18 km mittainen. Sen alku on Võsun telttailualueella ja siellä on mahdollista liikkua myös pyörällä, tosin vaikeimmissa paikoissa on pyörää talutettava. Polku kulkee alussa vanhoja metsäteitä pitkin ja sitten läpi Võhman alkuperäisen kylän, jossa on esihistoriallisen asutuksen jälkiä sekä hautoja. Metsän jälkeen polku kulkee Joaveskille ja edelleen Nõmmeveskille, jossa on nuotiopaikka ja mahdollisuus telttailla.
Ensimmäiset tiedot Käsmun kylästä ovat peräisin vuodelta 1453. Siellä on toiminut merenkulkukoulu ja melkein jokaisessa perheessä oli kapteeni tai ruorimies ja siksi Käsmu on tunnettu "kapteenien kylänä". Nykyään Käsmussa on useita pieniä majoitusliikkeitä ja se on suosittu paikka kesän viettämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen.
Kylän päätien varrella on Käsmun Vapaapalokunnan rakennus letkunkuivatus- ja tähystystorneineen ja vieressä on paloturvallisuussyistä luonnonkivestä rakennettu sepän paja. Ennen oli tavallista rakentaa paja paloaseman viereen.
Rannalla on suuri siirtolohkare, jonka päälle on pystytetty valkoinen peurapatsas, nimeltään Signe. Se on muisto laivanvarustaja Oskar Sandbänkin Signe-tyttärestä. Siirtolohkareeseen on kiinnitetty Käsmun kylässä rakennettujen historiallisten purjelaivojen nimiä. Maassa oleva ankkuri korostaa kylän merkittävää merenkulkuhistoriaa. Siirtolohkareen vieressä oleva 15 metriä korkea torni on entinen Neuvostoliiton aikainen rajavalvontatorni, joka toimii nykyään näköalapaikkana.
Lähellä on myös Käsmun 1892 rakennettu majakka, joka on toinen kahdesta Virossa säilyneestä puumajakasta. Rannan laituriin oli kiinitetty Kurikuulus niminen vuokrattava saunalautta.
Käsmun merimuseo sekä luonto- ja kulttuuripolku jäi meiltä tutustumatta. Polku lähtee Käsmun kappelin pysäköintialueelta ja on pituudeltaan 4,2 km. Siellä on maan suurin siirtolohkarekylvös, joka näyttää kuvien mukaan samanlaiselta kuin meillä muinaisrannat. Kivet ovat ajautuneet alueelle 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön mukana Ruotsista ja Suomesta.
Meidän oli tarkoitus lähteä ajamaan sinisellä merkittyä mesäpolkua pitkin kohti länttä, mutta polku osoittautui liian epätasaiseksi ajettavaksi tavallisilla kapearenkaisilla pyörillä. Niinpä ajelimme asutuksen lomassa tuttua tietä pitkin kohti Võsu-Kotka -tietä, numero 210.
Ilumäen kappelin ja hautausmaan luona pysähdyimme ottamaan muutaman valokuvan. Kappelin rakennutti Palmsenin paroni Carl Magnus von der Pahleni 1814 - 1843 siellä aiemmin sijainneen puukappelin tilalle. Hautausmaalla on paikallisten seppien käsityönä valmistamia sepänristejä ja kivenhakkaajien hakkaamia kiviristejä.
Ilumäen kalmistossa on myös Viron vapaussodan muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1924 vuosina 1918 - 1920 vapaussodassa kaatuneille ja muille alueen terrorin uhreille.
Välillä tihkusateiselta 43,3 kilometriä pitkältä lenkiltä palattiin Palmsen kartanoon tammikujaa pitkin.
Illallinen käytiin syömässä Guesthouse Kohvikann-ravintolassa, jonka isäntä-kokki oli kotoisin saksasta ja emäntä-tarjoilija Pietarista. He ovat pitäneet paikkaa lähes 20 vuotta. Ruoka ei ollut aivan yhtä herkullista ja kauniisti esillelaitettua kuin monissa muissa Viron ruokapaikoissa. Oma annokseni sisälsi bratwurstia, rapeaksi paistettua sianlihaa, perunamuhennosta, hapankaalia ja maustekastiketta. Ilpon annos oli kuin kalapyttipannua, annoksessa maistui sekä siika että lohi.
Kesän 2026 Viron pyöräreissusta Lahemaan kansallispuistossa on jo julkaistu jutut
Tulossa
Pyöräilypäivä Sagadin kartanoon ja Altjan vanhaan kalastajakylään
Pyöräilypäivä Joaveskin ja Nommeveskin putouksille sekä Kotkan kala-altaille
Tutustuminen Muinaistaide Koda-näyttelyyn ja Vihulan kartanoon
Päivä Tallinnassa laivanlähtöä odotellen
Vinkkejä Viroon polkupyörien kanssa laivalla ja junalla matkustaville
sekä pyöräretkemme Virossa alkaen vuodesta 2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti