Viron Lahemaan kansallispuiston alueella Sagadin kartano ja Altjan kalastajakylä olivat kolmannen pyöräilypäivämme tutustumiskohteet, kun tukikohtanamme oli Palmsen kartano.
Lauantai 23.5.2026 valkeni aurinkoisena ja matkalla Palmse-Sagadi -tiellä ohitimme Ojaäärse Paisjärven ja valtavia peltoaukeita ennen saapumistamme Sagadin kartanon pihapiiriin. Matkalla pääsi kuvaan myös Virossa tuttu näky, kattohaikaran pesä sähkö- tai puhelintolpan päällä.
Sagadin kartano on ollut vuodesta 1987 Viron metsähallituksen hallinnassa. Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1449. Vuoteen 1687 asti kartanon omisti vuorotellen kolme saksalaista sukua, joiden jälkeen Gideon von Fock osti sen ja hänen sukunsa hallinnassa kartano oli vuoden 1919 maareformiin asti. Vuosina 1749-1753 valmistuneessa rokokootyylisessä herrastalossa toimi koulu vuoteen 1974 asti. Vuosina 1977-1987 rakennuksia entisöitiin ja kartanoon suunniteltiin uusvanhat huonekalut ja antiikkihuonekaluja ostettiin eri puolilta Viroa. Kartanossa oli parhaimmillaan 52 rakennusta, joista osa on tuhoutunut ja osa rakennettu uudestaan. Vanhoja rakennuksia on entisöity ja noin 30 rakennusta on edelleen pystyssä.
Kartanon pihalle kuljetaan vuodelta 1794 peräisin olevan barokkityylisen porttitornin ali. Päärakennuksen pihapiirin sivurakennukset ovat peräisin 1800 - 1900-lukujen vaihteesta. Nykyään toisessa on hotelli, matkustajakoti ja ravintola ja vanhassa vaunuvajassa Viron metsämuseo. Päärakennuksessa on kartanomuseo. Sisäänpääsymaksu näihin museoihin oli eläkeläisiltä yhteensä vaatimattomat 3,- euroa / henkilö.
Kartanorakennuksen takapuolella on puisto, joka muutettiin 1790 englantilaistyyppiseksi metsäpuistoksi. Puistossa kasvaa kynäjalava ja tammia, jotka ovat 33 metriä korkeita ja siten Viron korkeimpia. Vuonna 1985 perustettiin hedelmätarhan tilalle 5,1 hehtaarin kokoinen arboretum, jossa kasvaa yli sata suvuittain istutettua puu- ja pensaslajia varustettuina opastauluin.
Vajaan kymmenen kilometrin päässä Sagadista kohti Altjaa on Oandun kylä. Se on kehittynyt sahan ympärille, joka kuului Sagadin kartanoon. Täällä on nykyään leirintäalue ja vaellusreittien keskus, josta alkaa seitsemän vaellusreittiä ja luontopolkua.
Viron läpi kulkeva 375 kilometrin pituinen Oandu - Iklan vaellusreitti on maan vanhin pitkän matkan vaellusreitti. Oandun vierailukeskuksesta alkaa myös perheillekin sopiva 4,7 km pitkä vaellusreitti, joka kulkee erilaisten metsätyyppien ja luonnonympäristöjen läpi. Reitiltä löytyy infoauluja, jotka esittelevät metsän kehitystä ja jääkauden muovaamaa maisemaa.
Meiltä jäivät luontopolut kulkematta, kun pyöräilimme mäntymetsän siimeksessä kohti Altjan kylää. Altjan Maekõrtsin / Paarman krouvin paikalle rakennetussa Altjan trahterissa nautimme kevyet lounaat ja Ilpo tilasi salaisella reseptillä tehdyn tavernan limonaadin, joka oli koristeltu kauniisti omenankukilla. Nykyinen krouvi on rakennettu vuonna 1978 Lahemaan kansallispuiston toimesta ja se on huomattavasti suurempi kuin entiset krouvit. Sitä ylläpitää Viron museosäätiö. Krouvin laajalla piha-alueella on pöytiä ja penkkejä omienkin eväiden syömiseen sekä perinteinen kyläkeinu.
Ruokapaikan ohi ajoi kahden lapsen kanssa perhe, jonka olimme nähneet jo mäntymetsässä. Nämä olivat toinen pyöräilijäseurue, jotka näimme Lahemaalla. Edellisenä päivänä tapasimme Palmsessa kaksi noin ikäistämme suomalaista pariskuntaa, jotka ajoivat pyöräretkellään majapaikasta toiseen. Me majoitumme aina yhdessä paikassa ja teemme päivittäin retkiä eri suuntiin.
Krouvin vierestä lähti yksityistie kohti rantaa ja arastelimme ensin lähteä polkemaan sitä pitkin. Arvelimme, että tie vie vain talojen pihoihin. Olemme Ilpon kanssa käyneet Altjalla aikaisemminkin, mutta reissukumppaneille tämä oli ensimmäinen kerta. Emme oikein muistaneet, mistä olimme aikaisemmin kulkeneet rantaan. Onneksi näimme ruokaillessamme, että tiellä kulki ryhmiä oppaan perässä ja jonkin ajan kuluttua he palasivat takaisin.
Lähdimme ajamaan tietä pitkin pyörillä. Ohitimme lyhyellä matkalla vanhoja rakennuksia, pihapiirin ja vinttikaivon eli vipukaivon. Polun muuttuessa kapeammaksi ja juurakkoiseksi jätimme pyörät polun viereen ja jatkoimme matkaa jalan.
Vähitellen tulivat näkyviin Altjan niemellä historialliset verkko- ja venevajat, jotka on restauroitu vuosina 1973-1974. Altjan (Haltian) kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1465. Vajojen lähellä vedessä on Suurkivi. Visit Lahemaa sivuilla kerrotaan, että sisämaan asukkaille toivat haikarat lapsia, mutta Altjan lapset tulivat kiven takaa ja siksi sitä kutsutaan Vauvakiveksi.
Altjalta lähdimme ajamaan Koljaku-Altja -tietä pitkin ohi Tepelväljan ja kohti Haljala-Käsmu -tienristeystä. Siellä oli mainio paikka istahtaa juomaan kuppi teetä ja syömään pari piirakanpuolikasta. Kyltti kertoi, että olimme Lahemaan kansallispuistossa Kõrve nimisellä rajoitetun liikkumisen alueella.
Kun saavuimme päivän retkeltä Palmsen kartanon pysäköintipaikan luo oli nuori mies pystyttänyt siihen rullavohveleiden ja popcornin myyntipisteen. Onneksi mukana sattui olemaan euron kolikko, jotta sain ostettua yhden vohvelin. Päivän lenkin pituudeksi näytti pyörän matkamittari 35,6 km.
Illallisen kävimme syömässä Palmse kõrts-ravintolassa, joka on perjantaisin ja lauantaisin avoinna kahdeksaan asti, muina päivinä vain kuuteen.
Palmse kõrtsistä oli mukava oikotie hevoslaidunten poikki majapaikkaamme Palmsen kartanon vierastaloon.
Loppukevään 2026 Viron pyöräreissusta Lahemaan kansallispuistossa on jo julkaistu jutut
Tulossa
Pyöräilypäivä Joaveskin ja Nommeveskin putouksille sekä Kotkan kala-altaille
Tutustuminen Muinaistaide Koda-näyttelyyn ja Vihulan kartanoon
Päivä Tallinnassa laivanlähtöä odotellen
Vinkkejä Viroon polkupyörien kanssa laivalla ja junalla matkustaville
sekä pyöräretkemme Virossa alkaen vuodesta 2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti