Viron Lahemaan kansallispuistossa tutustuimme myös Muinaistaide Koda -näyttelyyn vajaan kilometrin päässä majapaikastamme Palmsen kartanon vierastalosta sekä Vihulan kartanoon, jonne saimme autokyydin.
Maanantai 25.6.2026 alkoi pyöräilyllä entiselle Haljalan kylän kaupalle, joka toimii esihistoriallisen kalliotaiteen museona ja näyttelytilana. Rakennus kuuluu nykyään muinaistaideseuralle ja sitä ylläpidetään talkoovoimin. Reissukumppanimme olivat edellisenä päivänä tavanneet sattumalta tuttavansa luonto-opas ja historioitsija Anne Kurepalun ja saaneet meille kutsun tulla tutustumaan näyttelyyn, joka tavallisesti on avoinna kesäaikana vain viikonloppuisin klo 12 - 17.
Anne on työskennellyt pitkään Lahemaan kansallispuistossa ja toiminut freelance-oppaana sekä osallistunut Lahemaan oppaiden koulutukseen. Hän sai vuonna 2025 Haljalan kunnan elämäntyöpalkinnon ja vuonna 2023 hän sai presidentin kansanperinnepalkinnon johdonmukaisesta Lahemaan elämän ja perinteen tallentamisesta.
Anne on myös Muinaistaide Koda -näyttelyn sydän, aktiivinen toimija ja opas, joka esittelee kävijöille Karjalan Äänisjärven 6000 vuotta vanhoista kalliotaideteoksista tehtyjä kopioita. Hän oli 1980-luvulla mukana vapaaehtoisena tekemässä kopioita kallioiden pintaan tehdyistä kuvista. Kuvat ovat siellä tasaisilla vaakasuorilla kalliopinnoilla eikä pystysuorilla, kuten usein muualla. Ne on kaiverrettu kalliopintaan käyttämällä työkaluja, joiden materiaalit olivat kivi, luu ja puu. Lähes 20 kohteesta löytyi 1500 kuvaa noin 25 neliökilometrin alueella. Suurin osa kuvista esittää vesilintuja, mutta on myös sarvettomia nisäkkäitä, ihmisiä muistuttavia hahmoja ja veneitä, kertoi Anne.
Kuvia kopioitiin talkoilla mihin tahansa kookkaille papereille, joita Neuvostoliiton aikaan oli saatavissa. Tummat paperit olivat sodan aikaisia pimennysverhoja. Kopionti tapahtui samaan tapaan, kuin lapsina saatoimme kopioida kolikoita laittamalla kolikon paperin alle.
Paikalla oli kalliopinnasta lohkottuja kivenpalasia, joilla oli alkuperäisen kaltaisia kuvia ja museon vierailijat saattoivat väriliiduilla jäljentää kuvia samaan tapaan kuin työtä tehtiin Äänisen rannoilla.
Museossa oli esillä myös suomalaisen Erkki Luoma-ahon valokuvia Afrikan kalliomaalauksista ja kaiverruksista. Kuvat kertovat millaista elämä oli Afrikassa 6000 - 10000 vuotta sitten. Luoma-aho liittyi Viron Muinaistaideseuraan vuonna 1991 ja oli tuolloin tutkimassa kalliopiirroksia Äänisen rannoilla.
Vuonna 2008 Luoma-aho oli aavikkoseikkailulla Egyptissä ja löysi kalliomaalauksista punamullan lisäksi Afrikan miljoonat värit. Kuvia hän on ottanut useissa Afrikan maissa.
Näyttelytilassa oli myös esillä paljon kirjallisuutta ja eri aikoina painettuja esitteitä Lahemaan kansallispuistosta. Neuvostoliiton aikana (ennen vuotta 1991) painetut kartat eroavat uudemmista, niistä puuttuu teitä, jotka olivat jo silloin olemassa.
Museon lämmityslaitteena oli alkuperäinen kiertoilmakamiina, joka toimii kiinteällä polttoaineella, kuten puulla ja lämmittää ilmaa tehokkaasti tulisijaa ympäröivien putkien kautta. Laite imee lattianrajasta kylmää ilmaa putkien alasuusta. Ilma kuumenee putkissa nopeasti ja virtaa paineella ulos yläpäästä, mikä saa huoneilman kiertämään tehokkaasti ilman sähköisiä puhaltimia. Laite on kanadalainen keksintö 1970-luvulta.
Rakennuksessa on myös kodikkaasti sisustettuja majoitustiloja vieraileville tutkijoille.
Annen autokyydillä lähdimme tutustumaan Vihulan kartanoon. Kartanoa lähestyttäessä näimme kartanon tarpeisiin 1800-luvulla rakennetun hollaintilaistyyppisen kivisen tuulimyllyn. Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta liittyy tanskalaissyntyiseen Hans von Lodeen vuodelta 1501. Nykyiset rakennukset ovat 1800-luvulta, jolloin kartano kuului von Schubert suvulle aina vuoteen 1919 asti. Sivurakennuksista suurin osa on 1830-luvulta, mutta nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1892 entisen tulipalossa tuhoutuneen tilalle.
Vihulan kartanon nykyinen omistaja on tanskalainen liikemies ja sijoittaja Hans Henrik Kjoelby. Kartano on kunnostettu loisteliaaksi hotelli- ja kylpyläalueeksi. Me tutustuimme Ilpon kanssa Vihulaan vuonna 2012 toisella pyöräretkellämme Viroon, jolloin majoituimme Vihulassa. Reissukumppaneille tämä oli ensimmäinen käynti siellä.
Annen opastamana kävimme vanhojen autojen museossa ja viinamuseossa, jossa kuulimme tarinoita siitä, kuinka viinanpoltto oli aikoinaan tärkeä tulonlähde kartanoille. Suomen kieltolain aikana 1919 - 1932 Suomeen kaupattu viina ei suinkaan ollut aina virolaista alkuperää vaan sitä tuotiiin Saksasta ja Puolasta rahtialuksilla ja siirrettiin sitten pienempiin virolaisiinkin veneisiin ja edelleen suomalaisiin.
Vesimyllyn vierailukeskus ja kahvila jäi katsastamatta sisäpuolelta, mutta Mustoja-joen pato nähtiin.
Lounaan kävimme nauttimassa kartanon pohjakerroksen kauniissa salissa, vastaanottoaulan naapurissa. Savulohisalaatti ja pavlova oli taattua virolaista laatua niin ulkonäön kuin maunkin suhteen.
Anne halusi viedä meidät vielä katsomaan tuttavansa pitämää majoituspaikkaa. Tiia Laidla toimii myös Lahemaan oppaana, erityisesti kiinnostuksen kohteena historia. Ämmämoori maja - anopin talo sijaitsee reilun kilometrin päässä Palmsen kartanosta. Tämä vierastalo on mainio tukikohta, jos haluaa tutustua Lahemaan alueeseen. Siellä on nykyään viisi täysin varusteltua huoneistoa, joissa on omat keittiöt ja kylpyhuoneet, osassa myös sauna. Hyvin kohtuulliseen huonehintaan sisältyy myös aamiainen. Minä en saa tästä maininnasta muuta kuin hyvän mielen, jos joku tarttuu vihjeeseen ja varaa itselleen majoituksen tämän ahkeran ja miellyttävän, viroa, saksaa ja hieman englantia sekä suomeakin puhuvan rouvan pitämästä majapaikasta.
Viron reissumme viimeisen iltapalan eli loput päiväretkiä varten ostetuista eväistä söimme majapaikkamme eli Palmsen kartanon vierastalon olohuoneessa, jossa oli vieraille tarjolla kahvia kahvikoneesta ja teetä sekä tuoretta maitoakin oli jääkaapissa.
Loppukevään 2026 Viron pyöräreissusta Lahemaan kansallispuistossa on jo julkaistu jutut
Tulossa
Päivä Tallinnassa laivanlähtöä odotellen
sekä pyöräretkemme Virossa alkaen vuodesta 2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti