perjantaina, syyskuuta 18, 2026

Nuuksio - Sorlammen luontopolku, Hiidenpesän luola ja hiidenkirnut 2026


Sorlammen luontopolku, Hiidenpesän luola ja hiidenkirnut olivat uusi tuttavuus elokuun puolivälissä Nuuksion koiralenkillä. Polku kulkee osan matkaa Nuuksion kansallispuistossa, mutta pääosin se on Hakjärven luonnonsuojelualueella. Reitistä huolehtivat Espoon kaupunki ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys.

Aloitimme lenkkeilyn Nuuksiontien varrelta kulkien etelään kohti Lajalampea.  Lammen eteläpuolella jatkoimme kulkua epähuomiossa kohti Hakjärvelle vievää tietä, mutta täyskäännös auttoi palaamaan oikealle reitille. Lajalammenkierros on pituudeltaan noin kaksi kilometriä ja Sorlammenkierros reilut viisi kilometriä. Me kiersimme molemmat lammet ja harhailimme myös Pikku Sorlammen lähellä etsien hiidenkirnuja, joten lenkin kokonaispituudeksi tuli reilut kahdeksan kilometriä. 


Reitti kulkee monipuolisessa maastossa mäntykankailla, pähkinäpuulehdoissa, osittain soistuneilla alueilla pitkospuita pitkin ja kalliorinteillä.  Siellä täällä löytyi hyvät merkinnät polun suunnasta, mutta eksymäänkin päästiin monilta lenkeiltä tuttuun tapaan. 








Hiidenpesän luola löytyi kivikkoisesta rinteestä Hakjärven ja Sorlammen puolivälistä.  Se näkyi hyvin matalammalla kulkevalta polulta. Kun olimme kiivenneet luolan suulle ja palanneet alas jyrkkää rinnettä tuli Sorlammen eteläpää vähitellen näkyviin polkua kuljettaessa. Sorlammen taukopaikan grillikatos oli rannan tuntumassa lähellä paikkaa, josta lähti Sorlammen kapea lahti kohti etelää. 





Me nousimme nauttimaan eväistä sekä maisemista pienen matkan päähän kallion laelle. Sieltä löytyi infotaulu hiidenkirnuista sekä viitta, joka näytti suunnan hiidenkirnuille. Aivan helposti emme löytäneet hyvältä hiekkatieltä polun päätä kohti hiidenkirnuja, kuten Päivikin kellon ja puhelimen piirtämästä kartasta näkyy.  Hieman kierreltyämme metsikössä, löytyi lopulta pieni polku ja hiidenkirnut pyöreän Pikku Sorlammen koillispuolelta.















Lenkkeily minulle uusissa maastoissa hyvässä seurassa oli taas mukavaa. Puolukoitakin olisi ollut kerättäväksi, mutta marjojen tai sienien poimimista en ole oppinut yhdistämään koirien kanssa lenkkeilyyn. 



Alkumatkasta nähty risteys ohjekyltteineen tuli näkyviin ja sen jälkeen pieni puron ylittävä silta, joten nyt totesimme nauraen, että pysäköintipaikka oli lähellä, emmekä taaskaan olleet eksyneet lopullisesti.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti