Kesän viisi parasta reissua - blogihaaste

Reissukuume blogissa on Eveliina kertonut kesänsä olleen erilainen edellisiin verrattuna.  Saman totesin itsekin ja siksi olikin mukavaa tarttua haasteeseen "kesän viisi parasta reissua". 

Lähes 25 vuotta kesiäni ja alkusyksyjä ovat rytmittäneet agilitykisat eri puolilla Suomea.  Oli SM-kisat, maajoukkuekarsinnat, Agirotu-tapahtuma, muita isoja kisoja Suomessa ja syyskuussa agilityn maailmanmestaruuskisat jossakin päin Eurooppaa. Maailmanmestaruuskisoissa kävin lähes 20 kertaa kannustamassa tuttuja agilitaajia samaan tapaan kuin esim. koripallon harrastajat käyvät kannustamassa Suomen maajoukkuetta. 

Viimeisimpinä vuosina en ole enää itse kisannut edes "kyläkisoissa", mutta Heli-tyttäreni kisasi koirani kanssa ja toki olin kisareissuilla mukana kannustajana.  Ilokseni olen huomannut, että kesän saa kulumaan melkein kokonaan ilman agilitykisareissujakin. 

Kokkolan seutu, Pietarsaari

Heinäkuuksi olimme suunnitelleet ystävättären kanssa kisareissun Kokkolaan. Meidän oli alkujaankin tarkoitus lähteä 12,5 vuotiaan Nopsa-koirani kanssa vain seuralaisiksi.  Ystävättären piti kisata siellä vesikoiransa kanssa, mutta valitettavasti koira loukkasi keväällä jalkansa ja kisaaminen piti jättää.  Lähdimme silti reissuun ja Kokkola, Vattaijanniemen hiekkarannat sekä Pietarsaari osoittautuivat erittäin mielenkiintoisiksi matkakohteiksi. 

Suntin venevajat Kokkolassa

Pietarsaaren Raatihuone

Itä-Viro

Kesän reissukalenteriin kuului toinenkin tuttu reissutyyppi eli pyörämatka Viroon. Tällä kerralla se poikkesi hiukan edellisistä, sillä Ilpo oli loukannut jalkansa eikä voinut pyöräillä.  Reissuun lähdettiin kesäkuussa tuttavapariskunnnan autolla.  Heillä oli mukanaan omat polkupyöränsä ja minä vuokrasin pyörän perillä.  Pyöräilimme Itä-Virossa Toilan ympäristössä, mutta ajoimme autolla Peipsijärven rannalle ja matkalla pysähdyimme Kuremäessä katsomassa upeaa Pühtitsan nunnaluostaria. 

Pyörän vuokrasin Toila Spa hotellista, asuimme Villa Meretaressa 

Pühtitsan nunnaluostari Kuremäessä

Yksi Viron lukuisista laululavoista Kasepään kylässä Peipsijärven rannalla

Telttaretki Nuuksion kansallispuistossa

Heinäkuussa olimme ystävättären ja koirien kanssa yhden yön telttaretkellä Nuuksion kansallispuistossa Vääräjärven rannalla.  Tästä retkestä oli haaveiltu lähes vuosi.  Edellisestä telttaretkestä oli minulla kulunut ainakin 30 vuotta ellei vielä 10 vuotta enemmän. 

Nopsa telttamme edessä Nuuksiossa

Pyöräretki Kirkkonummen Hotelli Majvikiin 

Heinäkuussa Ilpo sai lääkäriltä luvan ruveta pyöräilemään. Sekä nilkka että polvi oli pidettävä hyvin tuettuina.  Ajoimme kuun lopulla sähköpyörillämme Hotelli Majvikiin Masalan lähelle, jonne Heli toi Nopsan autollaan.  Teimme Kirkkonummella pyörälenkkejä Hvitträskiin, Ragwaldsin museoalueelle ja Svarvvikin sekä Finnträskjärven ympäristöön. Pyörälenkkien jälkeen lenkkeilin Nopsan kanssa hotellin lähimetsissä ja rannoilla ja päivän hiet käytiin pesemässä hotellin kylpyläosastolla ja uitiin useimmiten omassa rauhassamme. 

Turun Paattisilla lampaiden paimennusta katsomassa

Elokuun lopulla pääsin ystävättären ja koiriensa kanssa mukaan Turkuun katsomaan, kuinka vesikoiria tutustutetaan lampaiden paimentamiseen. Päivä Karjataidon tilalla oli mielenkiintoinen. Retkellä oli mukana myös ystävättären yhdeksän viikon ikäinen kromfohrländer-pentu Nilla, jota olimme käyneet katsomassa kasvattajan luona jo elokuun alussa. Blogissa aikaisemmin esiintynyt ystävättären roturisteytys-kromfohrländer Nixi menehtyi tammikuussa aivoverenkiertohäiriöön.  Nyt on Nilla astunut Nixiltä jääneisiin suuriin saappaisiin.  

Kromfohrländer Nilla 9 viikkoa ja Nopsan talutin

Kesä sujui mukavasti monenlaisia pieniä päiväretkiä ja koiralenkkejä tehden.  Helin kanssa kävin Porvoossa ja sieltä on jutun otsikkokuva. 

Syyskuiset agilityn MM-kisat Ruotsin Kalmarissa jäävät tänä vuonna näkemättä, mutta ehkä sitä herkkua tulee katsottua vuoden kuluttua Turussa.  

Reissukuume-blogin Eveliina päätti juttunsa seuraaviin virkkeisiin ja saman teen minäkin. 

Siinäpä muutamia kivoja reissuja ja kohteita tältä kesältä. Mites muilla, mitkä paikat jäivät tältä kesältä erityisesti mieleen? Olisi kiva kuulla sekä kotimaan että ulkomaan kohteista!

Viisi ikimuistoisinta matkaa -haaste

Reissukuume blogin Eveliinalla oli blogissaan mukava haaste "Viisi ikimuistoisinta matkaa", johon teki heti mieli vastata vaikka viiden reissun valinta tuottikin vaikeuksia.  

Ikimuistoisin matka on kuitenkin ensimmäinen ulkomaanmatkani kesällä 1966 vajaa 15-vuotiaana kahdestaan 11-vuotiaan serkkuni kanssa.  Lensimme New Yorkiin aikana, jolloin sinne ei ollut suoria suihkulentokoneilla tehtyjä lentoja.  Potkurikone vei Suomi Seuran jäseniä tilauslennolla uudelle mantereelle ja toiseen suuntaan kulkivat siirtolaisiksi muuttaneet tullessaan käymään vanhassa kotimaassaan.  Kone lensi Islannin Keflavikin ja Kanadan Newfoundlandin Ganderin kautta, jossa sekä kone että matkustajat tankattiin ja matka kesti noin vuorokauden / suunta. Olimme tätimme ja hänen miehensä vieraina Kanadan Montrealissa ja kävimme myös Ottawassa, Torontossa, Niagaran putouksilla sekä New Yorkissa.  Tällaista matkaa ei monikaan työläisperheen lapsi päässyt tuohon aikaan tekemään.

Kaukasian kierros keväällä 2023 lukeutuu myös ikimuistoisiin matkoihin, sillä jouduimme odottamaan sen toteutumista kolme vuotta.  Ensin oli syynä keväällä 2020 alkanut korona-pandemia ja kun se helpotti, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan helmikuussa 2022, joten matkoja ei järjestetty. Ikimuistoisen erittäin mielenkiintoisesta kiertomatkasta tekee myös se, että reissun aikana tulin käyneeksi kolmessa viimeisessä Euroopan maassa Azerbadžanissa, Georgiassa ja Armeniassa, joissa en ollut aikaisemmin käynyt ja kaikki Euroopan 51 maata oli siis tämän reissun jälkeen nähty.  

Baku Azerbadžan

Agilityn MM-kisoissa eri puolilla Eurooppa olen käynyt kannustamassa Suomen joukkuetta 17 kertaa.  Välillä on tullut kultaa ja kunniaa, joten matkat saattaa muistoissa erottaa saavutetuista mitaleista, mutta oikeasti kisakaupungit ja majoituspaikat sekoittuisivat toisiinsa ellei niistä olisi blogimuistiinpanoja valokuvineen. Ikimuistoisin kisamatka suuntautui vuonna 2018  Ruotsin Kristianstadiin, jossa majoitus ei ollut tilauksen ja vahvistuksen mukainen.  Olimme varanneet Hotels comin kautta yksityisen majoittajan omakotitalosta 30 neliön perhehuoneen, jonka yhteydessä piti olla oleskelutiloja. Eihän sekään olisi ollut mikään luksusmajoitus neljälle henkilölle, mutta majoituspaikaksi meille osoitettiin vajaan 16 neliön pihamökki, jonne juuri ja juuri mahtui neljä vuodetta ja jääkaappi-astianpesupöytä-liesi.  Suihku ja wc olivat erillisessä kopperossa päärakennuksen kyljessä. Reissun päätarkoitus oli kisojen seuraaminen, joten majoituspaikan vaatimattomuus ei kovin suuresti häirinnyt vaan on jäänyt mieleen hauskana muistona.

Nejän hengen majoitusmökki Kristianstadissa

Niilin risteily Egyptissä vuonna 1999 tuntui reissun jälkeen heti sellaiselta, että vastaavan voisi tehdä joskus uudestaan.  Näkymä Assuanin satamassa lukuisine risteilylaivoineen ei ole syy matkan ikimuistoisuuteen vaan kyllä se on erittäin mielenkiintoiset historialliset temppelit, hautalaaksot, pyramidit ja museot, joihin matkan aikana on mahdollisuus tutustua.

Assuanin satama

Viidennen matkan valinta tuotti hiukan vaikeuksia, mutta ehkä se on omatoiminen Etelä-Afrikan reissu ja safaripäivät Krugerin luonnonpuistossa vuonna 2016,  jonka tein Milla tyttäreni kanssa.  Matkan jälkeen kirjoitin safaripäivistä blogiini, että se oli elämys, jota en osannut odottaa. Näimme safaripäivien aikana 22 eri nisäkäslajia ja viisi suurta eli elefantteja, leijonia, leopardeja, puhveleita ja sarvikuonoja näimme useampia kertoja.  

Olin voittanut Matka-messuilta yhden hengen lennot Johannesburgiin, joten matkakumppanin oli ostettava omat lentonsa ja kaikki maapalvelut piti toki molemmille hankkia itse.  Ilpo ei ollut kiinnostunut lähtemään matkalle, mutta molemmat tyttäreni olivat.  Heli totesi, että Milla voi lähteä ja hän jää kotiin koirieni hoitajaksi.  Olihan Milla monta kertaa mahdollistanut yhteiset agilityn MM-kisareissumme Helin kanssa hoitamalla Helin ja minun koiriani.  Niinpä kävimme Millan kanssa Johannesburgin ja Krugerin lisäksi myös Durbanissa ja Kapkaupungissa.

Leopardi

Kiitokset vielä Reissukuume-blogin Eveliinalle kivasta haasteesta ja olisi mukavaa lukea muidenkin bloggareiden ikimuistoisista reissuista ja syistä, miksi juuri ne ovat jääneet erityisesti mieleen.