Linlon saari Kirkkonummella

 

Linlon ulkoilusaari Kirkkonummella sijaitsee Upinniemen ja Porkkalan välissä, reilun 40 kilometrin päässä Helsingistä länteen.  65 hehtaarin suuruinen saari kuuluu pohjoisinta osaa lukuunottamatta  Natura 2000-verkostoon.  Googlen kartassa Linlo näkyy rajattuna punaisella katkoviivalla. 

Linlooseen (hauska taivutusmuoto) eli Linlon saaren pohjoisosaan johtaa esteetön kävelysilta, jonka luiskat ovat melko loivat.  Polku pohjoisimmalle tulipaikalle on rakennettu myös esteettömäksi. Siellä on grillikatos sekä wc, joiden esteettömyydet jäivät tarkistamatta.  Kaikkiaan saarella on neljä wc:tä sekä grillikatosta ja muutama vaatimattomampi tulipaikka penkkeineen. 

Saarella on merkittyjä reittejä, mutta myös lukuisia pienempiä polkuja, joista osa on melko kivikkoisia, juurakkoisia ja kapeita.  Poluilla on korkeuseroja ja joissakin kohdin oli hyvä ottaa tukea puista tai reissukumppanin kädestä kun laskeutui alas jyrkkää kapeaa polkua. 

Arkisena aamupäivänä tapasimme saarella vain kaksi muuta kulkijaa.  Toiselta kysäisimme, onko saarella lupa telttailla.  Se on mahdollista ja saimme jopa vihjeen hyvästä telttailupaikasta.  Saa nähdä löytyykö telttaretkelle aikaa muiden kesän retkien, matkojen ja tyttären koiranhoidon lomassa. 

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että "Linlo on monipuolinen retkikohde, johon tutustuessa vierähtää helposti monta tuntia.  Saaren vihreys niin tervalepiköissä kuin kuusikoissa ympäröi kulkijaa, kurjenmiekat kukkivat ja mustikoita riittää suuhun poimittavaksi.  Saarella on kiveä monessa eri muodossa: on korkea näköalakallio, jyrkkiä mereen putoavia kallioita, silokallioita, päälle kaatuvia kallioita ja jääkauden hylkäämiä lohkareita."

 

Me kävimme Päivikki ystävättären ja koirien kanssa Linlossa kesäkuun alussa, kun olimme saaneet vihjeen paikasta koiraharrastustuttaviltamme. Mukana olivat Päivikin espanjanvesikoira Niio ja kromfohrländer Nilla sekä oma roturisteytys kromfohrländerini (villakoira-kromfohrländer) Nopsa.  Tämä risteytys on tehty Suomen Kennelliiton valvomana laajentamaan kromfohrländereiden perimän monimuotoisuutta eikä tarkoitus ole luoda uutta design-rotua.

Reilulla parin tunnin lenkillä kiertelimme vain saaren itäosissa, joten on hyvä syy tehdä sinne uusi retki. Rantavesissä uiskenteli kanadanhanhia ja joutsenia.  Huonosta kuvasta arveli Ilpo, että kivien päällä istuskeli  sinisorsia, tekoäly ehdotti merimetsoja. Olivat mitä olivat, mutta maisemat olivat kauniita.  

Retkieväät nautimme laguunin grillikodan läheisyydessä.  Sen ovat rakentaneet paikalle Linlon veneilijät Kirkkonummen kunnan avustuksella.  Laguuni on erinomainen paikka saapua myös veneellä, koska siellä on  muutama poiju veneiden kiinnittämiseksi ja kalliossa on käteviä rautakoukkuja, joihin voi veneiden lisäksi kiinnittää koiria :).  

Paluumatkan kohti pohjoista grillikatosta, venesatamaa ja parkkipaikkaa teimme Linlon kartan punaista polkua pitkin.

Auton kyydissä matkalla kotiin ihailin perinteisiä suomalaisia maalaismaisemia rakennuksineen ja peltoineen. 

Pyörällä Kirkkonummen Svarvvikin ja Finnträsk-järven ympäristössä

Eläkeläisten lomanvietto Kirkkonummella jatkui leppoisalla pyöräretkellä Hotelli Majvikistä Sarvvikiin ja Finnträsk-järven rannalle.  

Parjantaina 1.8.2025 ajettiin Masalan läpi Sundsbergintielle ja ihailtiin hienoja kevyenliikenteenväyliä, joita alueelle on rakennettu. 

Sarfvikin golfkentän ympäristössä oli runsaasti uudehkoja rakennuksia, joista tuli mieleen Saariselän tiiviisti rakennettu keskusta, jossa kävin pari vuotta sitten. 

Ajelimme kohti Villa Sarfvikiä, entistä pankin edustushuvilaa, jota voi nykyään varata erilaisiin tapahtumiin.  Kuvittelimme, että voisimme mennä tontille katsomaan hirsihuvilaa ja sen luota avautuvia maisemia Kivenlahdenselälle, mutta se ei onnistunut.  

Lähdimme ajelemaan Sarvvikintietä kohti Malmenia tarkoituksena kiertää golfkenttä ja sen eteläpuolella oleva metsikkö.  Hiekkatie kapeni ja yht´äkkiä huomasin, että keskellä tietä oli kerällä kyy.  Ilpo ei sitä huomannut vaan ajoi melkein sen päälle. Minä onnistuin kiertämään kyyn ajamalla lähes ojan kautta.  Lyhyen matkaa ajettuamme tie muuttui  sellaiseksi, että maastossa näkyi juuri ja juuri auton renkaiden urat kasvillisuuden keskellä.  Minua rupesi pelottamaan, että siellä tulisi vastaan enemmänkin kyitä ja sain ylipuhuttua Ilpon, että käännymme takaisin.  Niin teimme, emmekä enää nähneet kyytä tiellä. Se oli luikerrellut tien vierustan kasvillisuuden joukkoon. 

Paluumatkalla huomasimme, että Svarvvikintieltä lähti pitkospuupolku rantaan.  Lähdimme taluttamaan pyöriämme tätä 200 - 300 metrin pituista polkua pitkin ja toiveena oli nähdä meri jostakin kohdasta.  Kaislikko / ruovikko oli valitettavasti niin korkea, että merta sieltä ei nähnyt, mutta muutama kaunis sudenkorento sentään nähtiin. 

Siirryimme ajamaan golf-kentän reunaa kulkevaa tietä pitkin.  Suuntana oli Finnträsk-järven ranta.  Järvi on noin kolme kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä.  Rannoista ja metsistä huomattava osa kuuluu Natura-verkostoon ja sen lounaisosassa on Träskmossenin suoalue.  Järven ympäristön suojelemiseksi on perustettu Finnträskin suojeluyhdistys, johon kuuluu valtaosa järven ympäristön haja-asutusalueen asukkaista ja maanomistajista.  Moottoriajoneuvoilla ajo järven jäällä ja moottoriveneiden käyttö kesällä on Lääninhallituksen päätöksellä kielletty.  Järven pohjoisrannalla on pieni uimaranta.  Uimarantaa emme ehkä nähneet, mutta pienellä kallioniemellä aivan golfkentän aidan läheisyydessä oli useampia istuimiksi tarkoitettuja puupölkkyjä, joiden pinnalle oli kiinnitetty solumuovin palaset. Lähellä oli myös vanha laituri, joka päättyi tiheään kaislikkoon. 

Keväällä 2024 on aloitettu jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen Länsiväylän / Jorvaksentien eteläpuolelle.  Hankkeen  valmistumisen jälkeen jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys Kirkkonummen keskustasta Espooseen kulkee Tolsan, Jorvaksen ja Inkilän kautta Finnträskin reunaan, josta se jatkuu Sarvvikin kautta Espoon Kivenlahteen.  Nyt väylä oli jo ajettavissa meidän lenkkimme maastossa.  Yksi pieni talo sinnitteli moottoritien ja kevyenliikenteenväylän vieressä. 

Inkilän riistasiltaa emme lähteneet ylittämään, vaikka mieli olisi tehnyt.  Kulkuväylän pinta näytti turhan hankalalta pyöräilyyn eikä Googlen ilmakuvista nähnyt puhelimen näytöstä, minkälaisena tie jatkuisi kohti Sundbergintietä ja Kartanonrantaa.  Niinpä poljimme edelleen hyvää pyörätietä pitkin.

Näillä main meidät ohitti vanhan kilpa-auton näköinen polkkuauto / velomobiili / kinneri, hauskalla laitteella on monta nimeä.  

Vasemmassa laidassa velobobiili tulee

Tässä hauska kulkupeli jo menee

Matkamme jatkui kohti Jorvasta ja sieltä edelleen Masalaan eikä kuvia tullut otettua ennen viimeistä hiekkateiden risteystä ennen hotellia.  Pyörän matkamittari näytti 22,1 km ja ajan 2 tuntia 22 minuuttia, mutta tuohon aikaan sisältyy pysähdykset, jolloin en sammuttanut pyörästä sähköjä.  Todellisuudessa reissumme kesti kaupassakäynteineen ja pidempine pysähdyksineen lähes neljä tuntia.

Hotelli Majvikin alueella teimme Nopsan kanssa kävelylenkin ja kuvaan pääsi muutama alueen frisbeegolf-koreista.  Sekin on sellainen laji, jota voisi joskus kokeilla.  

Meressä ei voinut sinilevän takia uida, mutta Majvikin kylpyläosastosta saimme nauttia taas omassa rauhassamme. 

Iltapäiväkahvit ja Masalan K-Marketista ostetut Ellosen leipomon porkkanaleivokset nautimme mukana olleista retkiastioista. 

Kirkkonummen pyöräilyloma piristi mukavasti arkea.  Lomastamme 29.7. - 2.8. voi lukea linkkien takaa

Polkupyörällä Kirkkonummelle Hotelli Majvikiin

Pyörällä Vitträsk-järven ympäri ja Hvitträsk

Pyörällä Majvikistä Kirkkonummen Ragvaldsin museoalueelle

Pyörällä Kirkkonummen Svarvvikin ja Finnträsk-järven ympäristössä