Matkoja ennen digikameroita ja blogiaikoja

Muutamat viime aikojen blogijutut Suomen kansallispuistoista ovat saaneet minut muistelemaan reissuja samoille alueille ja muitakin vanhoja matkoja.  Onneksi on tullut talletettua matkoilta valokuvia, kirjoitettua niiden taakse tietoja kuvista  tai pidettyä jopa matkapäiväkirjaa ja säilytettyä kuvat järjestyksessä kansioissa ja laatikoissa, jotta muistoihin voi palata ja taltioida niitä nyt blogiin. 

 

Olen siitä outo bloggaaja, että en usein julkaise kuvia itsestäni (poikkeus tässä jutusssa, otsikkokuva Uutelasta 6.9.2022), enkä säännöllisesti seuraa tiettyjä blogeja.   Katson usein Blogit.fi blogilistalta, onko sinne ilmestynyt uusia matkailujuttuja, jotka kiinnostavat siksi, että suunnittelen matkaa ko. kohteeseen tai olen käynyt kohteessa joskus aikaisemmin.  Myös ulkosuomalaisten jutut kiinnostavat. Vielä yksi  erikoisuuteni on  se, että meitä tuskin on kovin montaa 70+ matkabloggaajaa. 

 

Eila ja Kaija Padasjoella 2.8.1971

 

Matkalla missä milloinkin blogissa oli juttu Päijänteen kansallispuistosta ja huomasin, että Pulkkilanharju kuuluu siihen.  Tuli mieleen, että siellä kävimme kesällä 1971 kun ajoimme tavallisilla vaihteettomilla polkupyörillä parin koulukaverin kanssa reitin Helsinki – Järvenpää – Mäntsälä – Lahti – Pulkkilanharju – Padasjoki – Evo.  Otin paperivalokuvista kännykkäkuvat ja koitin muistella matkan tapahtumia.  Parhaiten tulee mieleen yhden valokuvan taaksekin kirjoittamani asia: ”Elämäni ihanin näky, kun Lahden kaupunki vihdoin näkyi 65 kilometrin polkemisen jälkeen".  Olimme lähteneet Järvenpään leirintäalueelta ja tarkoituksena oli yöpyä Mäntsälässä, mutta siellä ei ollut leirintäaluetta eikä mitään muutakaan majapaikkaa.  Meidän piti sitten ajaa Lahden Mukkulaan asti.  Lahden jälkeen ajoimme Pulkkilanharjulle, jossa vielä siihen aikaan oli leirintäalue.  Pyöräretki Evoon, jossa Luonto-Liiton kesäpäivät 1971 on luettavissa linkin takaa.

 

Leningradissa Palatsitorilla 25.2.1971

Vuosi 1971 olikin hyvä matkailuvuosi.  Sain silloin kolme uutta maata entisten viiden lisäksi.

Helmikuussa koulumme lukiolaiset tekivät matkan Neuvostoliiton Leningradiin. Siltäkin matkalta on nyt taltioitu blogijuttu NL Leningrad 1971 ja muistissa on pieni yksityiskohta.  Asuimme Iisakinkirkon vieressä ja lähdimme yhtenä iltana Vasilinsaarella olevan hotellin baariin.  Hotellissa majoittui suomalaisia jääkiekkoilijoita.  Ilta venyi pitkäksi, vaikka tiedossa oli, että Nevajoen sillat nostetaan yöllä ylös, jotta laivat pääsevät kulkemaan.  Pelkäsimme, että sillat ovat jo nouseet emmekä pääse takaisin hotelliimme, mutta huoli oli onneksi turha.

 

Seison oikealla katse kohti kameraa Kööpenhaminan Tivolin portin luona

Elokuussa lähdin Scan Toursin Iloiselle seuramatkalle luokkakaverini kanssa bussilla – laivalla – bussilla – laivalla – bussilla Ruotsin halki Tanskan Kööpenhaminaan. Tältä matkalta on mielessä hotellin sijainti Punaisten lyhtyjen alueella ja matkanjärjestäjän myymä ravintolailta, joka päättyi pöydillä tanssimiseen. Juttu Ruotsin läpi Tanskan Kööpenhaminaan 1971 on linkin takana.

 

Onneksi on valokuvia, joiden avulla muistoihin on helppo palata. 

Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka

Ensimmäisestä ulkomaanmatkastani sukulaisten luo Kanadaan ja Yhdysvaltoihin kahdestaan serkkuni kanssa vuonna 1966 olen kirjoittanut ja lisännyt kuvat blogiin jo aikaisemmin. Juttu tuli taas klikattua esiin, kun Kaukokaipuu blogissa oli tammikuun lopulla mukava kertomus bloggaaja Monni Himarin ensimmäisestä lentomatkasta ulkomaille ja mukana oli haaste muille bloggaajille.  Kaukokaipuu-blogijutun kommenteissa on linkkejä monien muiden bloggaajien ensimmäisiin ulkomaanmatkoihin.

Me asuimme Montrealissa tätimme luona, mutta pääsimme käymään myös Niagaran putouksilla, Ottawassa, Torontossa ja New Yorkissa. 

Päätinkin nyt muistella tarkemmin ensimmäistä lentomatkaa, jonka teimme tyttäriemme kanssa vuonna 1986 Neuvostoliiton Sotshiin.  Blogissa oli jo aikaisemmin tuon vuosilukuotsikon alla vanhalla skannerilla tehty muutaman kuvan kollaasi ja hieman muistiinpanoja tuosta reissusta.  Nyt juttua on täydennetty, linkki sinne.  

Kysyin tyttäriltä, muistavatko he matkasta mitään.  Olisikin ollut ihme, jos 2,5 vuotias Heli olisi muistanut jotakin, mutta yllätys oli, kun matkan aikana 7-vuotta täyttänyt Milla vastasi: ”en muista noista kuvista mitään”.   En siis saanut heiltä kommentteja lisättäväksi blogiin ja sanoinkin, että turhaan olemme ottaneet teitä mukaan reissuille, kun ette muista mitään ;).   Meillä oli tapana ottaa lapset aina mukaan lomamatkoille emmekä edes ajatelleet muistaisivatko he niitä myöhemmin. Huomasimme, että he kuitenkin nauttivat ympäristönmuutoksesta matkojen aikana.  

Minulle on Sotshin matkasta jäänyt eniten mieleen ja ehkä jopa hieman huono omatunto siitä, että Heli eli viikon hotellin valuuttabaarista ostetuilla keitetyillä kananmunilla ja voileipäkekseillä.  Eivät ne alkupaloina syödyt maaöljyn makuiset  kalasäilykkeet tai öljyisille mineraaleille maistunut kuplavesi olleet aivan omiakaan herkkujani.  

Vaarallinen parvekkeen kaide, jossa rako kaiteen ja seinän välissä oli niin suuri, että pieni lapsi olisi mahtunut putoamaan sieltä, on kummitellut joskus mielessä. Parvekkeella käytiin ainoastaan Heli sylissä. 

Mukava reissu se oli kaiken kaikkiaan tuokin ja tämän haasteen myötä tuli kuvat ja  muistumat taltioitua blogiin.  

Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka -blogihaaste

Nyt on sinun vuorosi! Osallistu Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka -blogihaasteeseen ja kerro, mitä sinä muistat reissultasi. 

♥ Kirjoita artikkeli ensimmäisestä ulkomaanmatkastasi.
♥ Voit halutessasi linkittää jutustasi tähän KAUKOKAIPUUn alkuperäiseen postaukseen.
♥ Jos haluat, haasta mukaan myös muita bloggaajia.
♥ Haasteeseen voi tarttua kuka tahansa myös ilman haastetta!